*

Olli Immonen Kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu Oulusta

Ministerin vastaus ACTA-kysymykseen

Jätin 9.2.2012 eduskunnassa kirjallisen kysymyksen koskien ACTA-sopimuksen ratifiointia Suomessa. Kysymykseni kuului lyhykäisyydessään seuraavalla tavalla:


"Onko hallitus tietoinen ACTA-sopimuksen sisällöstä ja sen toimeenpanon aiheuttamista erilaisista ongelmista, kuten esimerkiksi perusoikeuksien loukkauksista ja entä aikooko hallitus antaa tukensa sopimuksen ratifioinnille?"


Ohessa tiedoksenne Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubbin 29.2.2012 antama vastaus:

 



"Väärentämisen vastaisen kauppasopimuksen (Anti-Counterfeiting Trade Agreement, ACTA) tarkoituksena on tehostaa teollis- ja tekijänoikeuksien kansainvälistä täytäntöönpanoa. Sopimus ei sisällä teollis- ja tekijänoikeuksien suojaa, esimerkiksi suoja-aikaa tai suojan tasoa, koskevia määräyksiä.


Suomessa valtioneuvosto on valmistellut väärentämisen vastaista kauppasopimusta koskevat kannat yhteistoiminnassa eduskunnan kanssa. Neuvotteluja sopimuksesta käytiin kahden ja puolen vuoden ajan, kesäkuusta 2008 marraskuuhun 2010. Eduskunnalle annettiin tietoa sopimusneuvotteluista perustuslain 97 §:n mukaisesti vuonna 2007 ennen neuvottelujen käynnistämistä, tämän jälkeen perustuslain 96 §:n mukaisesti neuvottelujen aikana useaan otteeseen neuvottelukantojen muodostamiseksi kulloinkin esillä oleviin kysymyksiin sekä vuonna 2011 sopimuksen allekirjoittamista ja tekemistä koskevista päätöksistä (U 69/2008 vp ja E 104/2007 vp).

Eduskunnalle 7.7.2011 toimitetussa U-jatkokirjeessä valtioneuvosto ilmaisi kannattavansa sopimuksen allekirjoittamista ja tekemistä. Lisäksi valtioneuvosto totesi hyväksyvänsä komission ehdotuksen päätökseksi sopimuksen allekirjoittamisesta ja hyväksymisestä EU:n puolesta siltä osin kuin kyse on muista kuin sopimuksen rikosoikeudellisista määräyksistä. Suuren valiokunnan 21.9.2011 hyväksymän kannan mukaisesti eduskunta yhtyi edellä mainittuun valtioneuvoston kantaan. Koska sopimus sisältää sekä Euroopan unionin että jäsenvaltioiden toimivaltaan kuuluvia määräyksiä, myös jäsenvaltioiden on hyväksyttävä sopimus EU:n ohella.

Sitoutuessaan valtiosopimukseen Euroopan unionin ja tässä tapauksessa myös sen jäsenvaltioiden tulee huolehtia siitä, että unionissa ja jäsenvaltioissa toteutetaan sopimuksen mukaiset toimet ja tehdään tarvittavat lainsäädännön muutokset, mikäli nykyinen lainsäädäntö ei olisi sopimuksen mukainen. EU:ssa on katsottu, ettei väärentämisen vastainen kauppasopimus aiheuta muutoksia EU:n lainsäädäntöön. Valtioneuvosto katsoo, ettei sopimus myöskään aiheuta merkittäviä muutoksia kansalliseen lainsäädäntöön. Tämä oli myös Suomen tavoite neuvotteluissa. Suomi voi sitoutua sopimukseen vasta, kun eduskunnan hyväksyntä sopimuksen rikosoikeudellisille määräyksille on saatu.

Sopimus ei edellytä uusien velvoitteiden asettamista internet-palvelujen tarjoajille eikä esimerkiksi sitä, että palvelujen tarjoajat (teleoperaattorit) sulkisivat käyttäjien internet-yhteydet tai rajoittaisivat niitä loukkaustapauksissa. Näin ollen sopimus ei edellytä sen osapuolia ottamaan käyttöön niin sanottuja kolmannen rikkomuksen periaatteeseen perustuvia menettelyjä. Jotta hälvennettäisiin niitä epäilyksiä, jotka ovat koskeneet sopimuksen vaikutuksia kansalaisten perusoikeuksiin, EU:n komissio on 22.2.2012 päättänyt pyytää EU:n tuomioistuinta arvioimaan, onko sopimus unionin oikeudessa turvattujen perusoikeuksien ja -vapauksien mukainen.

Suomessa informoitiin eri kansalaisjärjestöjä neuvottelujen tilanteesta julkisuuslainsäädännön asettamissa rajoissa. Kansalliset lausuntokierrokset sopimusneuvotteluista järjestettiin huhtikuussa 2008 ja toukokuussa 2010 sekä sopimuksen allekirjoittamisesta huhti-toukokuussa 2011. Lisäksi syyskuussa 2008 ja toukokuussa 2010 ulkoasiainministeriö piti yleisölle avoimen ACTA-sopimusta käsittelevän seminaarin.

Suomi on tukenut aktiivisesti neuvottelujen avoimuuden lisäämistä ja peräänkuuluttanut EU:n tarvetta toimia asiassa aktiivisesti. Yksittäisten neuvotteluasiakirjojen luovuttaminen julkisuuteen ei ollut kuitenkaan mahdollista neuvottelujen ollessa kesken, sillä tämä olisi voinut vaikeuttaa EU:n neuvottelutavoitteiden saavuttamista sekä aiheuttaa haittaa kansainvälisille suhteille. Maaliskuussa 2010 EU:ssa päätettiin pyrkiä lisäämään neuvottelujen avoimuutta. Neuvottelukumppanien kanssa päästiin tämän jälkeen yhteisymmärrykseen sopimustekstin julkistamisesta, ja sopimusluonnos julkistettiin ensimmäistä kertaa huhtikuussa 2010 neuvottelujen ollessa vielä kesken. Sopimus julkistettiin vielä kertaalleen luonnoksena lokakuun alussa 2010 ja lopullinen sopimusteksti joulukuussa 2010 oikeudellisen tarkistuksen jälkeen.

Edellä olevan perusteella hallitus katsoo, ettei estettä väärentämisen vastaisen kauppasopimuksen hyväksymiselle Suomessa ole.

Helsingissä 29 päivänä helmikuuta 2012
Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb"

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän jyrkikasvi kuva
Jyrki Kasvi

Tuo "Suomessa valtioneuvosto on valmistellut väärentämisen vastaista kauppasopimusta koskevat kannat yhteistoiminnassa eduskunnan kanssa." kirvoitti kyllä naurua kippurassa...

Koko kahdeksanvuotisen eduskuntaurani aikana en nähnyt kuin kerran dokumentin, jossa oli salassapitomääräys-leima. Se oli vonkaamalla saatu muistio Suomen ACTA-neuvotteluasemasta. Itse sopimusluonnosta kansanedustajalle ei voinut näyttää edes salassapitomääräyksen kera...

Koin saaneeni oppitunnin herkkusienen sielunelämästä – pidetään pimennossa ja syötetään p****a, kuten taannoin blogissani totesin:

http://www.kasvi.org/index.php?9680

Edes Prümin sopimusta, jossa sentään sovittiin mm. EU-maasta toiseen kutsuttavien turvallisuusjoukkojen aseistuksesta (joukkojen lähettämisestä on periaatteessa mutta tuskin käytännössä mahdollista kielätytyä) ja DNA-näytteiden ottamisesta toisen EU-maan kansalaiselta (kohdemaan viranomaisilla ei mahdollisuutta kieltäytyä) ei käsitelty yhtä salssa.

Käyttäjän hautakangas kuva
Ville Hautakangas

Amerikka käskee, Stubb tekee.

Ja selittelee, vaikka vähän joutuisi "muuntelemaan totuutta" siinä samalla.

Toimituksen poiminnat