*

Olli Immonen Kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu Oulusta

Kaksikielisyyden voisi korvata tulkkipalveluilla

Kävimme eduskunnassa eilen (6.11.2014) keskustelun kielilain 5 §:n muuttamisesta. Tämän hallituksen esityksen mukaan valtioneuvosto säätää kunnan kaksikieliseksi, jos tietyt raja-arvot ylittyvät. Tällainen raja-arvo on esimerkiksi se, että kunnassa on sekä suomen- että ruotsinkielisiä asukkaita ja vähemmistö on vähintään kahdeksan prosenttia asukkaista tai vähintään 3 000 asukasta. Valtioneuvosto voi myös säätää raja-arvot alittavan kunnan kaksikieliseksi, jos kunnanvaltuusto tätä esittää. Ohessa videon muodossa eilen eduskunnassa käyttämäni ensimmäinen puheenvuoro tässä asiakohdassa: http://verkkolahetys.eduskunta.fi/webtv.case#c=40799798&v=41269851&p=5177300&t=2

Puheessani tyrmäsin kyseisen esityksen, sillä se on selkeä uusi menoerä valtiolle. Yhteiskuntamme huono taloudellinen tilanne ulottuu myös kuntatasolle, jolloin vaarana on se, että monet kunnat saattavat pelkkien lisävaltionosuuksien toivossa säätää kuntansa kaksikielisiksi. Hyvä esimerkki tällaisesta skenaariosta on tällä hetkellä virallisesti yksikielinen (ruotsinkielinen) Närpiön kunta. Närpiön valtuusto on päättänyt puoltaa kunnan kaksikielisyystavoitetta, jolloin tavoite astunee voimaan ensi vuoden puolella. Tämän myötä Närpiön kunta tulee saamaan valtiolta 2,1 miljoonan euron tuen taloutensa tasapainottamiseen sekä ruotsinkielisten palvelujen järjestämiseen. Kaupunginjohtaja Hans-Erik Lindqvistin kertomana kaksikielisyyden kustannukset vuositasolla ovat kuitenkin todellisuudessa paljon valtiolta saatavaa tukea pienemmät eli 100 000 euron luokkaa.

Omassa salipuheenvuorossani esitin, että varsinkin näin huonoina taloudellisina aikoina järkevintä olisi pyrkiä vähentämään kaksikielisten kuntien määrää. Myöhemmissä puheissani totesin, että kuntien kaksikielisyyden aiheuttamia kustannuksia voitaisiin pitää tiukemmin kurissa tarjoamalla suomea osaamattomille ruotsinkielisille samanlaisia tulkkipalveluita kuin tällä hetkellä tarjotaan suomea osaamattomalle maahanmuuttajaväestöllemme. Koko Suomen pitäminen keinotekoisesti kaksikielisenä on kustannussyistä huono vaihtoehto, sillä ruotsinkielisten palvelut voidaan turvata myös edellä mainituin keinoin. On otettava huomioon, että Suomen väestöstä vain noin viisi prosenttia on ruotsinkielisiä ja vain noin viidesosalla kaikista suomenruotsalaisista (ahvenanmaalaiset mukaan lukien) on suomen kielen taito heikko tai olematon.
 

Olli Immonen
kansanedustaja (ps.)
Oulu

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (17 kommenttia)

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Määräysten mukaan sairauskertomukset ja lääkärinlausunnot on laadittava potilaan äidinkielellä, eipä onnistu tulkin välityksellä.

Olen työskennellyt itse paljon pakolaisten kanssa puhelintulkkauksen avulla, mutta ei se kyllä ainakaan vielä vastaa normaalia vuorovaikutusta.Pitäisikö siis terveyskeskuksessa ja ensiavussa olla päivystävä ruotsin kielen tulkki 24 h?

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Jos tällainen on todellakin tilanne, niin siellä pitäisi tietysti olla 6000 tulkkia, koska maailmassa on 6000 kieltä ja ikinä ei voi tietää, minkäkielinen potilas on. Onneksi ei tarvita, koska pakkoruotsitettu lääkäri on kuin kreivi Monte Cristo: hän puhuu kaikkia kieliä.

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Montako tuhatta tulkkaajan virkaa blogisti meinaa kuntien ja valtion henkilöstöön lisätä ?

Käyttäjän immonen kuva
Olli Immonen

Kielitaidottomien ruotsalaisten väestömäärään suhteutettuna esimerkiksi saman verran kuin somalit tällä hetkellä tarvitsevat.

Jotu Karjalainen

Tuskin tulkeista tulevia kuluja valtion piikkiin kannattaa laittaa, kyllähän se joka niistä hyötyy myös kustannukset hoitaa.

Käyttäjän immonen kuva
Olli Immonen Vastaus kommenttiin #6

Tuo olisi pidemmällä aikavälillä tietysti kaikista paras ratkaisu.

Jaakko Häkkinen

Jos valtio vain korvaisi kaksikielisyyden kulut, asia olisi jotenkin ymmärrettävämpi - mutta valtio lahjoo kuntia kaksikielisyyteen, maksaen jopa kuusi kertaa sen summan rahaa, joka kuluihin oikeasti menee.
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/178514-ketka...

Kumma että muualta leikataan, mutta leikkikaksikielisyyteen riittää aina rahaa...

Käyttäjän tuomosalovaara kuva
Tuomo Salovaara

Huonoimmin suomentaitoinen ruotsinkielisten pieni vähemmistö asuu alueilla, joilla ruotsinkielisten osuus on merkittävä ja ruotsintaitoisia riittää julkisiin palveluihin.

Muualla Suomessa ruotsinkieliset osaavat sujuvasti suomea.

Käyttäjän immonen kuva
Olli Immonen

Juuri näin. Tulkkipalveluille tuskin olisi kovinkaan suurta kysyntää, mutta tarpeen niin vaatiessa suomea osaamattomille ruotsinkielisille voitaisiin kuitenkin järjestää tulkkausta.

Cenita Sajaniemi

Kolme vuotta sitten Vasabladet´in päätoimittaja Myntti, kertoi Suomessa asuvan vielä n. 4000 ruotsinkielistä henkilöä, jotka eivät osaa suomea. ovat vanhempia henkilöitä. Monella maalla asuneella, 30-luvulla syntyneellä, koulu katkesi sotien aikana. Näin kieltä ei opittu. tuolta ajalta on kouluja käymättömiä ja sellaisia, jotka saivat käydä vain 2 luokkaa kansakoulua.

Tulipa mieleeni, että suomenkieliset usein kyyditsevät vanhempiaan ja ovat mukana lääkärikäynneillä, vaikka ehkä vain käytävällä odottaen.
Hyvin harvat vanhemmat ihmiset ovat rikollisia, joten juuri heitä varten harvoin tarvitaan poliisia yms. edes sillä ruotsalaisella puolella.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

Olisihan siinä ajatusta laittaa maamme kaikkiin poliisiautoihin ja ambulansseihin tulkit mukaan siltä varalta että sattuvat tarvitsemaan ruotsia.
Puhumattakaan luotsipaateista ja rajavartiostosta.

Halvimmaksi tulee jos jatkossa viranomaistehtäviin tarvitaan pelkkä englannin kielen taito. Sitähän osaa kuulemma kaikkialla kaikki.
Ja jos tarvitaan suomea tai ruotsia niin päivystävä tulkki jostain pikapikaa paikalle.

Käyttäjän immonen kuva
Olli Immonen

Ei se noin menisi, sillä kuten Tuomo Salovaara tuossa edellä totesi, "huonoimmin suomentaitoinen ruotsinkielisten pieni vähemmistö asuu alueilla, joilla ruotsinkielisten osuus on merkittävä ja ruotsintaitoisia riittää julkisiin palveluihin. Muualla Suomessa ruotsinkieliset osaavat sujuvasti suomea". Silti suomea osaamattomille ruotsinkielisille voitaisiin mielestäni kuitenkin järjestää tulkkausta, jos tilanne sitä vaatii.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

Meinaako herra kansanedustaja sellaista tulevaisuutta että huonosti kakkoskieltä puhuvilla ei sitten jatkossa olisi asiaa sinne huonomman kielen alueelle?
Jos et ole tietoinen, voit saada viranomaispalvelusi suomeksi, myös ruotsinkielisiltä alueilta.

Mutta ajatus se on tuokin. Eipä kannattaisi pelkällä suomenkielellä enää joutua ainakaan merihätään. Voi olla ettei häkestä vastattaisi suomeksi, ruotsinkielisiä seutuja kun tuppaavat olemaan.

Cenita Sajaniemi

Henrikssonnin ja Närpiön kunnanjohtajan laskelmat case Närpiö.
Vuosittain 100´000 euroa käännöspalveluihin.
Kertamaksuna 200´000 katukylttien vaihtamiseen.

Loput 2,1 miljoonaa-300´000 on pelkkää plussaa.

Närpiö on yksi näitä kuntia, jonne taidettiin ottaa runsaanlaisesti mamuja. Nyt se 3-4 vuoden valtionosuus loppuu, ja Närpiö haluaa uutta ylimääräistä rahaa.

Käyttäjän JariHelispuro kuva
Jari Helispuro

Olen sitä mieltä, että edellämainitut 4000 ummikkoa ei ole mikään este, pystymme vielä tarjoamaan palveluja heidän omalla äidinkielellään. Ratkaisu on ylimenokaudessa jonka aikana kieliopintojen suunta määritellään siten että kaikki suomalaiset hyötyvät kansainvälisesti ja kansallisesti löydämme tasapainoisen ratkaisun maan pääkielen ja kansallisten vähemmistökielten välillä. Jatkossakin ruotsinkielisiä tulee olemaan ja ruotsia myös opiskellaan. Ei se mihinkään häviä, tätä vain pelotellen halutaan uskotella kiihkoruotsinmielisten toimesta.

Mikäli ruotsi on elinvoimainen ja käyttökelpoinen, kuten esitetään, se kantaa itse itsensä. Ruotsinkielinen kulttuurikin näyttää voivan erinomaisesti. Kunpa suomenkielinen olisi yhtä vahva!

Cenita Sajaniemi

Mikä mielestäsi on ruotsinkielistä kulttuuria. Edes Suomi on ruotsalainen sarjan tekijä ei osannut tätä mainita, vaan puhui ruokakulttuurista.... eli siitä, että Ruotsissa ja suomenruotsalaisissa kodeissa syödään samanlaisia lihapullia.
Tosin, nykyään voisi jo kysyä - mikä ruotsalainen kulttuuri???? Mikä tai mitkä niistä.

Käyttäjän JariHelispuro kuva
Jari Helispuro

No, syödään lihapullia ruotsiksi, lapsia kuljetetaan kilpailuihin jossa juostaan 60m ruotsiksi. Lisäksi hymyillään mediassa tyyliin "me ollaan ruotsinkielisiä ja hymyillään vaikka sattuisi, -tana!"

Toimituksen poiminnat