Olli Immonen Kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu Oulusta

Kansallismielisyys politiikan keskiöön

Suomalaisen poliitikon tärkeimpänä tehtävänä on ajaa Suomen kansan etua yhä kansainvälistyvässä maailmassa. Jos me suomalaiset emme itse pidä huolta kansallisista oikeuksistamme, olemme kansakuntana vaarassa hukkua globalisaation tyrskeisiin. Suomalaiskansallinen ajattelu ei valitettavasti ole hallitsevien luokkien suosiossa tänä päivänä. Maamme poliittiseen eliittiin on muodostunut vahva globalistiklikki, jolle kansallisen suvereniteetin luovuttaminen ylikansallisille tahoille ei ole ongelma.

Kansanyhteisöllisyyteen perustuva kansallisvaltio on se toimintayksikkö, jonka puitteissa Suomen kansan elinvoimaisuus voidaan taata parhaiten. Yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden ja vakauden tulee ensisijaisesti perustua suomalaisten yhteisesti jakamiin moraalisiin arvoihin. Tätä kansallista koheesiota ei saa horjuttaa utopistiseen rajattoman maailman ideologiaan perustuvalla massamaahanmuutolla ja monikulttuurisella yhteiskuntaprojektilla.

Suomalaisille kuuluvaa päätäntävaltaa ei saa siirtää maamme rajojen ulkopuolelle. EU:ssa nykyään vallalla olevaa kehityssuuntaa, jossa päätöksentekoa pyritään keskittämään Brysselin epädemokraattiselle keskusjohdolle, on ehdottomasti vastustettava. Eliitin unelmoima pakkobyrokraattinen EU-liittovaltio olisi samanlainen kansojen hautausmaa kuin entinen Neuvostoliitto. Tämän vuoksi Suomen tulisi ensi sijassa aloittaa neuvottelut maamme EU-suhteen muuttamiseksi. Suomen olisi myös syytä päästä eroon europakkopaidasta, jotta saisimme tarvitsemamme rahapoliittisen liikkumatilan kansantaloutemme tervehdyttämiseksi.

Kansallinen yhtenäisyys on merkittävä osa Suomen taloudellisen menestyksen tarinaa. Jokaisella suomalaisella on mahdollisuus yhtäläisin perustein kehittyä sekä saavuttaa omia kykyjään vastaava asema yhteiskunnassa. Yhteisön ja yksilön suhteen tulee olla tasapainossa niin, ettei kumpikaan riistä toista. Tulevaisuuden taloudellisen kasvun tulee nojata vahvaan osaamiseen ja yhteen hiileen puhaltamiseen.

Suomen kieli on avain suomalaiskansalliseen sielunmaailmaan. Tämän vuoksi suomen kielen asemaa on vahvistettava maassamme monikielisyyden liiallisen korostamisen sijaan. Suomalainen kulttuuri on läsnä jokapäiväisessä elämässämme, tavoissamme ja arvoissamme. Kulttuuripolitiikalla on tärkeä rooli kansallisen yhteenkuuluvuuden vaalimisessa. Täten maamme kulttuuripolitiikan pitäisi vahvistaa kansallista identiteettiä. Taiteen käyttöä suomalaisen yhtenäiskulttuurin turmelemiseen ei tule edistää yhteiskunnan toimesta.

Kannatan Suomea, jossa uudistuksia rakennetaan traditioiden pohjalle. Suomalainen yhteiskunta tulee jatkossakin muuttumaan ja omaksumaan vaikutteita muualta, mutta tämän muutoksen suunnan ja tahdin on oltava suomalaisten päätettävissä. Kansan tahdon on oltava poliittisessa päätöksenteossa ylin auktoriteetti, eikä valta saa olla pienen eliitin sekä tätä tukevan mediakonsensuksen käsissä.

 

Olli Immonen
kansanedustaja (ps.)
Oulu

(Kolumni on julkaistu sanomalehti Kalevassa 3.7.2013)

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

16Suosittele

16 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (71 kommenttia)

Matti Pinola

Nigel Farage puhui eilisessä Ajankohtaisessa kakkosessa hyvin Euroopan unionin tulevaisuudesta. Samassa oli haastateltu myös Marine Le Peniä ja AFD:n edustajaa, jonka nimeä en muista. Kirjoitin aamulla myös hieman samaa aihetta sivuavan tekstin http://mattipinola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/143890...

Laura Huhtasaari

Nigel Farage on todella älykäs ja hyvä puhuja.

Matti Pinola

Ehdottomasti! Hän on yksi eniten arvostamistani poliitikoista Euroopassa. Olen seurannut hänen puheitaan vuodesta 2009 saakka.

Jukka Pelkonen

Kansallismielisyys eli nationalismi on 1800-luvulla syntynyt aate, joka on saanut Euroopassa aikaan niin paljon tuhoa, mm. 2 maailmansotaa, että ei siihen onneksi ole paluuta. Oikeampi suunta on viedä EU projektia eteenpäin. Kansalliset kulttuuriset arvot ovat tärkeitä mutta ne voivat kukoistaa myös yhdistyneessa Euroopassa.

Johannes Kytö

Olisi hyvä tietää perustelut tälle mielipiteelle missä nationalismi on syy kahteen maailmansotaan.

Jukka Pelkonen

No sehän on täysin selvää jos historiaa tuntee. Ensimmäisen maailmansodan syynä oli ennen kaikkea Eurooppalaisten imperialististen kansallisvaltioiden kilpailu keskenään Euroopan ja maailman herruudesta. Toinen maailmansota oli tavallaan jatkoa sille kun uusin suuri kansallisvaltio Saksa koki tulleensa väärin kohdelluksi ja Hitler lupasi palauttaa Saksan kunniaan. Vaikka nationalismi kehittyi tuhoisaan äärimuotoonsa vasta 1930-luvulla niin se oli syynä myös ensimmäiseen suureen sotaan.

EUn ansiosta meillä on nyt ollut pisin yhtenäinen rauhan jakso satoihin vuosiin. Se jo yksin on valtava saavutus. Eihän ihan oikeasti ole mitään järkeä palata siihen, että Euroopan valtiot alkavat taas kilpailla keskenään taloudessa ja poliittisessa vallassa. Siinä mielessä olisi tärkeää myös tasoittaa taloudellisia eroja EUn sisällä ja jokun rajattu yhteinen velkakirjajärjestelmä olisi luultavasti hyvä.

Kulttuurin alueella jokainen EUn jäsenvaltio (ehkä joskus "osavaltio") sen sijaan voivat kilpailla ja tuoda esiin omaa parastaan.

Johannes Kytö Vastaus kommenttiin #31

Ensimäisen maailman sodan käynnisti liittolaissuhteisiin perustuva ketjureaktio.

Sodan osapuolet voi jakaa kahteen ryhmään.

Keskusvaltoihin ja ympärysvaltoihin. Keskusvaltoihin kuuluivat Saksan keisarikunta, Itävalta-Unkari, Bulgaria ja Osmanien valtakunta, jälkimmäisen ryhmän tärkeimmät osallistujat taas olivat Yhdistynyt kuningaskunta, Venäjän keisarikunta, Ranska ja Yhdysvallat.

Sotaan on monia syitä ja kansallismielisyys varmasti yksi niistä, mutta suurvalta- ja siirtomaapolitiikka, sekä Ranskan Preussin sota varmasti tärkeimpiä. Toinen maailmansota syttyi pitkälle ensimmäisen jatkumona ja jälleen liittolaisten aloitettua hyökkäyssodan sekä Puolaan, että Suomeen. Toinen liittolaisista oli monesta kansallisvaltiosta väkisin koostettu Neuvostoliitto.

Mitä taas tulee Euroopan Unioniin rauhanprojektina niin siitä olen eri mieltä. Eri mieltä siksi, että toisen maailmansodan jälkeen rauhan paras tae oli ydinsodan pelko joka päättyi oikeastaan vasta 1990 ja jonka jälkeen Euroopan mantereella on tapahtunut jopa kansanmurha.

Käyttäjän JuhaniNorbck kuva
Juhani Norbäck Vastaus kommenttiin #38

"toisen maailmansodan jälkeen rauhan paras tae oli ydinsodan pelko joka päättyi oikeastaan vasta 1990 ja jonka jälkeen Euroopan mantereella on tapahtunut jopa kansanmurha"

Valitettavan totta. Mitä tulee tuohon kansanmurhaan, jolla ilmeisesti viittaat 1990-luvun tapahtumiin entisessä Jugoslaviassa, voidaan syynä käsittääkseni pitää sitä että sosialistisessa järjestelmässä kansallisuuksien väliset ongelmat hoidettiin huonoimmalla mahdollisella tavalla eli kiistämällä ne. Padon murtumisen seuraksia puidaan vieläkin.

Käyttäjän miljasaresvaara kuva
Milja Saresvaara Vastaus kommenttiin #31

Ei maltillisessa kansallismielisyydessä tai isänmaallisuudessa itsessään mitään pahaa ole. Mitä tahansa voi melkein käyttää "keppihevosena" jos halutaan sotia tai haastaa riitoja. Riippuu täysin millaisesta kansallismielisyydestä on kyse.
Oikeastaan kaiken voi muuttaa pahaksi kiilusilmäisellä ääri-mentaliteetilla.

Kuten M. Härkönen totesi, oliko vaikkapa Lönnrotien kansallismielisyys ja Kalevalan keruut jotenkin pahaa. Euroopan liitto ja yhteistyö on hyvä asia. Mutta kyllä EU:sta kritsoitavaakin ja arvosteltavaa löytyy. Ja kyllä on hyvä jos katsotaan kansallismielisesti myös vähän oman maan etujen perään, sitä kun ei kukaan muu puolesta tee.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #40

Moi Milja. Saanko kertoa eteenpäin mielipiteen:

"Euroopan liitto ja yhteistyö on hyvä asia."
Milja Saresvaara, Perussuomalaiset

Käyttäjän miljasaresvaara kuva
Milja Saresvaara Vastaus kommenttiin #51

Hei JP. Kyllä Eurooppalainen yhteistyö ja liitto voi olla hyvä asia. Kyllä tätä mieltä ovat olleet kaikki tapaamani perussuomalaiset mutta kysymyshän on, millainen liitto ja yhteistyö. Tässä nykyisessä EU:ssa on pahoja valuvikoja, lisänä vielä liittovaltiokehitys-vääntämisineen sun muineen. Näin hyvin lyhyesti todeten.

Käyttäjän seppaeo kuva
Oskari Seppänen Vastaus kommenttiin #57

Hienoa lukea noin ennakkoluulotonta ajattelua! Tunnen itseni turhan ennakkoluuloiseksi nyt..

Käyttäjän immonen kuva
Olli Immonen Vastaus kommenttiin #31

On silloisten maailmanpoliittisten megatrendien silkkaa yksinkertaistamista väittää, että maailmansotien ainoa syy olisi ollut kansallismielisyys. Keskeisimpiä syitä ensimmäiseen maailmansotaan olivat eri maiden välisten liittolaisverkostojen sotku sekä maailmantaloudelliset kilpailutekijät, jotka johtuivat pitkälti Saksan nopeasta kasvusta maailman yhdeksi suurimmista talouksista sekä väestöllisestä ylivoimasta Ranskaan ja Englantiin nähden. Toinen maailmansota taas oli seurausta suuren laman aiheuttamasta epävakaasta ilmapiiristä sekä ensimmäisen maailmansodan epäreilusta rauhasta, joka tasoitti tien Hitlerin kaltaiselle johtajalle, joka pystyi esittämään täysin kieroutuneen käsityksen kansallismielisyydestä. Kansallismielisyyttä ei ole vieraiden kansojen alistaminen tai tuhoaminen, joten natsikortin käyttö kansallismielisyydestä puhuttaessa on älyllistä epärehellisyyttä.

Nationalismi on se aate, joka on eniten tasoittanut eri sosiaalisten luokkien välisiä eroja Euroopassa 1800-luvulta lähtien. Kansallismielisyyteen kuuluu keskeisesti se, että sosioekonomisista lähtökohdista huolimatta samaan kansaan kuuluvat jäsenet muodostavat tasa-arvoisen yhteisön. Nationalismin nousua ennen vallinnut sääty-yhteiskuntahan taas määritteli ihmisen aseman syntyperän mukaan. Vasta kansallisuusajattelu vapautti ihmisen omien juuriensa rajoituksista ja rohkaisi toteuttamaan itseään haluamallaan tavalla yhteiskunnassa.

EU on eräänlainen pehmo-Neuvostoliitto, joka pyrkii perussopimuksillaan, asetuksillaan sekä direktiiveillään kahlitsemaan Euroopan maat samanlaiseen ankeaan sosiaalidemokraattiseen muottiin. EU-eliitin suurena missiona on myös kaikenlaisen kansallismielisyyden kitkeminen Euroopasta. EU perustuu belgialais-ranskalaiseen tehottomaan byrokratiamalliin, mikä selittää paljon EU:n yleistä korruptiota ja tehottomuutta. Sotien ehkäisy ei ole ollut eikä tule olemaan EU:n ansiota. Kylmän sodan ratkaisi Yhdysvaltain ydinasesuoja Länsi-Euroopalle sekä taloudellinen ylivoima sosialistisiin maihin nähden. Silloisen EY:n rooli kylmän sodan päättymisessä on mitätön. Tulevaisuudessa taas millään Euroopan maalla tuskin on halua ryhtyä massiiviseen suursotaan väestönkehityksen, asevoimien alasajon sekä taloudellisten realiteettien vuoksi. EU:n yhteinen valuuttaprojekti on myös epäonnistunut täydellisesti. Olisi parasta hajottaa EU ja euroalue sekä muodostaa yhteinen Euroopan vapaakauppa-alue, jossa tavarat, palvelut ja pääomat voisivat liikkua vapaasti. Tämä oli myös eurooppalaisen yhteistyön alkuperäinen ajatus ennen eliittien aloittamaa liittovaltiohöperöintiä.

Jukka Pelkonen Vastaus kommenttiin #46

" Keskeisimpiä syitä ensimmäiseen maailmansotaan olivat eri maiden välisten liittolaisverkostojen sotku sekä maailmantaloudelliset kilpailutekijät, jotka johtuivat pitkälti Saksan nopeasta kasvusta maailman yhdeksi suurimmista talouksista sekä väestöllisestä ylivoimasta Ranskaan ja Englantiin nähden. T!"

Niinpä mutta tässähän on juuri kysymys kansallisvaltioiden kilpailusta! Tiiviissä EUssa se ei olisi mahdollista. Yhdistyneen Euroopan tulee kyllä kilpailla muun maailman kanssa mutta ei sisäisesti itsensä kanssa.

Käyttäjän jojalonen kuva
Jussi Jalonen Vastaus kommenttiin #46

Olli Immonen kirjoittaa:

"Toinen maailmansota taas oli seurausta suuren laman aiheuttamasta epävakaasta ilmapiiristä sekä ensimmäisen maailmansodan epäreilusta rauhasta, joka tasoitti tien Hitlerin kaltaiselle johtajalle."

Minua kiinnostaisi kuulla, millä tavalla ensimmäisen maailmansodan rauha oli Immosen mielestä epäreilu.

Etenkin, kun sen seurauksena perustettiin aika monta uutta itsenäistä kansallisvaltiota, joita hän on ilmaissut pitävänsä parhaana mahdollisena hallintoyksikkönä.

Käyttäjän heikkihyotyniemi kuva
Heikki Hyötyniemi Vastaus kommenttiin #66

"... millä tavalla ensimmäisen maailmansodan rauha oli Immosen mielestä epäreilu"

Sotasyyllisyys ja vastuu vieritettiin yksin Saksan harteille.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #68

Ahaa, Ollia ja Heikkiä ei huolestuta niinkään suomalaisuuden kohtalo kuin nykyisen eurosyyllisyyden vyöryttäminen Saksalle?

Käyttäjän jojalonen kuva
Jussi Jalonen Vastaus kommenttiin #68

Seuraavaksi minua kiinnostaisi kuulla, millä tavalla rauha oli epäreilu nimenomaan Saksan kannalta. Saksa oli aloittanut sodan loukkaamalla Belgian puolueettomuutta, aivan samalla tavoin kuin Neuvostoliitto 25 vuotta myöhemmin luokkasi Suomen puolueettomuutta.

Saksa pääsi sodan loppuselvittelyissä verraten helpolla. Lännessä alueluovutukset rajoittuivat niihin seutuihin, jotka oli vallattu Ranskalta pari sukupolvea aiemmin. Pohjoisessa rajaa oikaistiin Tanskan hyväksi, niin ikään aiemmin väkivalloin siepatuilla alueilla; ja kaiken lisäksi alueella pantiin toimeen kansanäänestys. Idässä rajaa oikaistiin Puolan hyväksi, joka ei ollut ennen sotaa ollut edes itsenäinen kansallisvaltio. Saksa menetti siirtomaansa, jotka olivat olleet sille ennen sotaa etupäässä taloudellinen kiviriippa.

Saksan osaksi lasketut sotakorvaukset olivat suhteellisesti kevyemmät kuin Ranskalle vuonna 1871 määrätyt. Saksalle myönnettiin erityisjärjestelyjä, kuten Dawesin suunnitelma ja Hooverin moratorio.

Tätä kaikkea sopii verrata vaikkapa Brest-Litovskin rauhansopimukseen, jossa oli saatu havaintoesimerkki siitä, millaista politiikkaa keisarillinen Saksa oli valmis harjoittamaan tappion kärsineitä vihollisiaan kohtaan.

Mietityttää edelleenkin, missä se epäreiluus Immosen mielestä on. Se toki on tiedossa, miksi 1920-luvun saksalaiset pitivät rauhansopimusta hirveän epäreiluna, mutta minua kiinnostaa se, miksi 2010-luvun suomalainen kansanedustaja on samaa mieltä.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #66

Jossakin vuoden 1925 lähdeteoksessa taidettiin pitää ensimmäisen maailmansodan rauhaa epäreiluna...

Johannes Kytö Vastaus kommenttiin #66

Kyllä se oli Saksan kannalta epäreilu, mikä tasoitti tietä Hitlerille, kuten Immonen jo mainitsikin.

Susanna Kinnunen Vastaus kommenttiin #66

Osaat varmasti vastata itsekin tähän kysymykseen järkevästi.

Tahallinen typeryys on kieroilun muoto. Mitäs kepusta aina sanotaankaan.

Käyttäjän jojalonen kuva
Jussi Jalonen Vastaus kommenttiin #84

Mikäli puhut minulle, Kinnunen -- kuten tuosta puolueviittauksesta voisi kuvitella -- niin kysyin kansanedustaja Immosen perusteluja, ja haluan kuulla ne perustelut kansanedustaja Immoselta. En vapaaehtoisilta pikku persu-tsuppareilta.

Itse tunnen riittävän hyvin kyseisen historianvaiheen. Minua kuitenkin kiinnostaa juuri nyt kansanedustajan tietämys ja tulkinta.

Lisäksi, aurinkolasit päästä kun minulle puhut. Vaikea ottaa persoonaasi vakavasti, kun pärstäkuva on mitä on.

Käyttäjän KristinaKalliojarvi kuva
Kristiina Kalliojärvi Vastaus kommenttiin #89

Jussi Jalonen, pärstäkuvasi vielä menettelisi. Sääli vain, että vaikutelma menee pilalle välitömästi heti kun avaat suusi (tai sormeilet näppäimistöä). Siihen kun ei auta edes aurinkolasit.

Tämä nyt oli ilkeämielinen kommentti. Onneksi se kuitenkin hävisi siinä tyylilajissa tuolle sinun edeltävälle itseilmaisullesi.

Käyttäjän KristinaKalliojarvi kuva
Kristiina Kalliojärvi Vastaus kommenttiin #46

Olli Immone, kun sitten vielä kerrot miten saat siitä pehmo version. Paitsi jos tarkoitat, että sen tosiasiallinen rautakoura on verhottu valheelliseen yhteistyön ja solidaarisuuden silkkihansikkaaseen. Mikä sekin tarkemmin katsottuna osoittautuu keinosilkiksi.

Aki Mönkkönen Vastaus kommenttiin #31

Montako sotaa globalismi on aiheuttanut? Jo Pax Romanan ajoista vientirauhaan on pakotettu kansakuntia Mare Nostrumin ympäristössä. Nykyään vientirauhaa harjoitetaan "maailmankylän" nimissä koko Telluksella.

Suurin globalismin sota on vasta edessä; kulttuurisota Dar al Islamin maiden ja ns. liberaalien länsimaiden välillä. Tämä sota ei tunne rintamalinjoja, eikä maiden rajoja.

Rauha, jossa nyt elämme, on supervaltojen aikaansaama, ei sillä ole mitään tekemistä EU:n kanssa. Nato ja Varsovan liitto pohjustivat kylmällä sodallaan rauhan Eurooppaan. Kansallisvaltio Saksa pystyi yhdistymään juuri tämän kylmän sodan aiheuttamien traumojen vuoksi, varsinkin entisen DDR:n alueella. Imperialistisen CCCP:n hajoaminen edesauttoi rauhan säilymistä yleensä Euroopassa, paitsi pakkoliimatun Jugoslavian "valtiossa". Pakkoliitokset ja -liittovaltiot, sekä -unionit ovat aina kyteviä sodan pesiä. Ihmisiä ei koskaan pitäisi liittää mihinkään pakolla tai huijaten, kuten maamme euroon liitettiin.

Matias Härkönen

Kansallismielisyyden liittäminen vain ja ainoastaan natseihin ja toisen maailmansodaan tapahtumiin on itsepetosta. Mopo lähti tuolloin käsistä, mutta ei se nyt pelkästään kansallismielisyyden vuoksi ollut.

Elias Lönnrot oli kansallismielinen kun kokosi Kalevalaa. Eipä tuosta nyt mitään haittaa ole ollut? J.V Snellman oli yksi merkittävimmistä Fennomaaneista. Molempia miehiä juhlitaan ja ylistetään tänä päivänä.

Fennomaniaa, eli suomalaisen kansallisen heräämisen liikettä, kutsutaan tänä päivänä yleisesti suomalaisuusliikkeeksi. Ehkä se olisi parempi määritelmä näille kansallismielisille, kun ei herätä niin paljon negatiivia tunteita. Päästäisiin viimeinkin niihin asiakysymyksiinkin, ilman että natsikortti liehuisi joka paikassa.

Petri Haapa

Kansallismielisyys on ollut osasyynäja taustasyynä erilaisiin sotiin jo 1800-luvulta alkaen. Mm. Bismarck yhdisti Saksan kansallismielisyyden avulla sotimalla Ranskaa vastaan.

Käyttäjän JuhaniNorbck kuva
Juhani Norbäck Vastaus kommenttiin #23

Kansallismielisyys oli Bismarckille vain työkalu; hänen perimmäinen tarkoituksensa oli pelastaa perinteinen preussilainen valtiojärjestelmä perustamalla saksalainen kansallisvaltio Preussin johdolla. Tämä siksi, että "hulluna vuotena" 1848 myös Saksassa voimaansa näyttäneet liberalismi ja huom! myös nationalismi olivat alhaalta päin tulevina voimina uhka hänen edustamalleen vanhalle aristokraattiselle Preussille. Liberalismia hän vastusti suoraan, nationalismia hän ohjaili omia tavoitteitaan edistävään suuntaan.

Lauri Korhonen Vastaus kommenttiin #23

Eikö ennen 1800-lukua osattu olla kansallismielisiä? No mistä ne aikaisemmat sodat sitten johtuivat?

Mika Samuel Kiekkijev

Olisiko paikallaan pysähtyä hetkeksi miettimään EU- projektin tähänastisia käänteitä ja kansallismielisyyden vaikutuksia esim. alati jatkuvaan Eurokriisin hoitoon.

Onko siis puhtaasti sattumaa, että kriisinhoidon ihan ensimmäiset "pelastetut" olivat saksalaiset ja ranskalaiset pankit, vai oliko taustalla saksalaista ja ranskalaista kansallismielisyyttä, joka verhoiltiin iki-ihanan solidaarisuuden nimiin?

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Tarkoittaakohan tämän ajan kansallismielisyys oikeastaan tarkemmin sanottuna isänmaallisuutta erotuksena siitä kansallismielisyydestä, jota ennen oli ja minkälaiseksi kansallismielisyys mediassa mielletään.

Pekka Vennamo totesi haastattelussa, kansallismielisyys viittaa natsismiin. Tämä osoittaa jo, että sana on aivan liian paljon polittisesti värittynyt.

Mielestäni isänmaallisuus on parempi sana kuvaamaan nykyistä tilannetta.

Käyttäjän immonen kuva
Olli Immonen

Kansallismielisyys ja isänmaallisuus tarkoittavat eri asioita. Kansallismielisyys on rakkautta omaa kansaamme kohtaan, kun taas isänmaallisuus on rakkautta omaa maatamme kohtaan. Molemmat ovat toki hienoja asioita.

Pekko Vennamo on puolestaan takkiaan kääntänyt vanha höperö. Ei pidä antaa poliittiselle vastapuolelle määrittelyvaltaa ja omistusoikeutta tiettyihin termeihin.

Käyttäjän VesaVkev kuva
Vesa Väkevä

Kansallismielisyys sanaa ei pidä käyttää, koska se tulkitaan väärin. Ei kannata antaa aseita suvaitsevaiston käsiin. He vetävät mutkat suoriksi ja kategorisoivat tällaisen ilmauksen käyttäjät rasisteiksi tms. Olet altavastaajan asemassa, kun joudut selittelemään. Suomen ja suomalaisten edun puolustamisesta ei voi ketään syyttää. Se on korrekti ilmaisu kansallismielisyydelle.

Käyttäjän immonen kuva
Olli Immonen Vastaus kommenttiin #15

Henkilökohtaisesti olen kanssasi eri linjoilla.

Petri Haapa

Suuta soukemmalle, märkäkorva, kun puhut sinua vanhemmista poliitikoista tuollaiseen sävyyn

Käyttäjän immonen kuva
Olli Immonen Vastaus kommenttiin #24

Pekka Vennamo oli poliitikko, joka sai kaiken hopelautasella. Hän sai täysin omista ansioistaan riippumatta SMP:n puheenjohtajuuden, ministeripaikan sekä vielä näissä epäonnistuttuaan pestit postin sekä Soneran johdossa, joista sai nopeasti lähteä pois epäpätevyytensä vuoksi. Pekka Vennamolla oli myös keskeinen rooli SMP:n lopullisessa tuhoutumisessa. Tämän vuoksi on eriskummallista, että häntä monesti siteerataan mediassa jonain perussuomalaisen politiikan asiantuntijana, vaikkei hän selvästi itse jaa mitään keskeisiä perussuomalaisille tyypillisiä arvoja ja on kauan sitten myynyt itsensä konsensuseliitille.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin Vastaus kommenttiin #44

En sinänsä Pekka Vennamon tekemästä politiikasta pitänyt. Mutta on nyt paikallaan korjata ainakin yksi virhe kirjoituksessasi. Soneran osalta Vennamo onnistui yllättävänkin hyvin poliitikoksi. Hän oli aikaansa edellä, hän neuvotteli valmiiksi yhteisen kännykkäverkkobisneksen Ruotsin kanssa tämä liittyi TeliaSonera-kuvioon. Sonera menestyi hyvin Vennamon johtaessa yhtiötä, mikä näkyi myös osakemarkkinoiden antamana luottamuksena.

Muistaan hyvin Pekka Vennamon ajan SMP:ssä. Sellaista SMP:tä en kannattanut.

Susanna Kinnunen Vastaus kommenttiin #24

Jahas, palstan varareksi innostui Vennamosta. "Hieno mies".

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Olen täysin eri mieltä. Isänmaallisuuteen kuuluu oman kansan arvostus. On poliittisesti järkevämpää käyttää sanaa isänmaallisuus. Sille kun ei voida mitään, minkälaisen yleisen merkityksen joku käsite saa, kuten nyt on saanut kansallismielisyys-käsite. On aivan turhaa ruveta sen takia tuulimyllyjä vastaan taistelmaan, kun osuvampi käsite on isänmaallisuus.

Perussuomalaiset ovat saaneet paljon kannattajia muista puolueista, ovatko he kansallismielisiä, vaiko isänmaallisia?

Kannattajat lopulta antamansa äänien muodossa tämänkin asian ratkaisevat. Ymmärrän hyvin mitä tarkoitat kansallismielisyydellä, mutta se vaan yleisesti käsitetään negatiivisena käsitteenä. Kysymys on asioille ja käsitteille nimen antamisesta. Nimestä muodostuu "brändi", jolle tulee mielikuvia.

Isänmaallisuus on neutraalimpi.

Toisaalta Perussuomalaisten osalta ei sinänsä yksittäiset kansanedustajat määrittele mitä puolue edustaa, sen määrittelevät äänestäjät.

Käyttäjän vylitalo kuva
Ville Ylitalo Vastaus kommenttiin #34

Mitä se kertoo meidän suomalaisten kansallisesta yhtenäisyydestä kun kinastelemme siitäkin, haluammeko olla isänmaallisia vai kansallismielisiä?

Käyttäjän leskinen kuva
Seppo Leskinen

Pekka Vennamo on alle seitenkymppinen. Ei siis kovin vanha höperö.

Käyttäjän vylitalo kuva
Ville Ylitalo

"Yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden ja vakauden tulee ensisijaisesti perustua suomalaisten yhteisesti jakamiin moraalisiin arvoihin."

Olisi mielenkiintoista tietää, mitkä moraaliset arvot ovat kaikkien suomalaisten yhteisesti jakamia. Näitä arvoja ei voi olla kovin montaa.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

"Täten maamme kulttuuripolitiikan pitäisi vahvistaa kansallista identiteettiä. Taiteen käyttöä suomalaisen yhtenäiskulttuurin turmelemiseen ei tule edistää yhteiskunnan toimesta."

Mitähän tuo oikein tarkoittaa? Taide jos mikä on kansainvälistä ja rajoja ylittävää, ilman poliittista leimaa, totta kai - näin sen ainakin itse ymmärrän. Yhtenäiskulttuurin turmeleminen? Tuo on minulle täyttä hebreaa?

"Suomalaisen poliitikon tärkeimpänä tehtävänä on ajaa KOKO (tämän sanan vielä lisäisin:) Suomen kansan etua yhä kansainvälistyvässä maailmassa."

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Mikä se meidän oma kansamme sitten on?

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Nyt varmaankin nostan Petran niskakarvat pystyyn? Hymyillään kuitenkin:) Minulle koko kansan etu tarkoittaa juuri sitä, että tasa-arvo kieliryhmien välillä olisi myös oikeasti totta.

Käyttäjän SamiKorkiakoski kuva
Sami Korkiakoski

Haluaisin tietää Olli, että miksi bussiyhtiöt rikkovat tasavertaisuus- ja työsuojelulakia kieltäessään turbaanin käytön? Oletko samalla linjalla, että lakia pitää tässä suhteessa rikkoa?

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist

"Kansallismielisyys ja isänmaallisuus tarkoittavat eri asioita. Kansallismielisyys on rakkautta omaa kansaamme kohtaan, kun taas isänmaallisuus on rakkautta omaa maatamme kohtaan. Molemmat ovat toki hienoja asioita."

Olen isänmaallinen mutta en kansallismielinen koska se on käsitteenä ihan outo. Miten lähteä edes rajaamaan kansaa? Mehän olemme melkoinen geneettinen sekasotku. Se on pelkkää mielikuvaa jonka ulkopuolelle on kiva sulkea joitain ihmisiä ja instansseja. Oman navan kaivelua.

"Pekko Vennamo on puolestaan takkiaan kääntänyt vanha höperö."

Erittäin epäkunnioittavaa puhetta Vennamosta. Vennamoita saatte kiittää, että teillä ylipäänsä puolue on pystyssä.

Tämä kiinnitti kuitenkin huomioni:

"Suomen kieli on avain suomalaiskansalliseen sielunmaailmaan. Tämän vuoksi suomen kielen asemaa on vahvistettava maassamme monikielisyyden liiallisen korostamisen sijaan. Suomalainen kulttuuri on läsnä jokapäiväisessä elämässämme, tavoissamme ja arvoissamme. Kulttuuripolitiikalla on tärkeä rooli kansallisen yhteenkuuluvuuden vaalimisessa. Täten maamme kulttuuripolitiikan pitäisi vahvistaa kansallista identiteettiä. Taiteen käyttöä suomalaisen yhtenäiskulttuurin turmelemiseen ei tule edistää yhteiskunnan toimesta."

Veikkaan että tämä tarkoittaa taiteiden viemistä kansallisromanttiseen suuntaan. Kulttuurin nitistämistä.

Suomen kulttuuriperintöön kuuluvat Suomen ja sen moninaisten murteiden lisäksi mm. ruotsi, saamen kielet, romanikielet, tataarinkieli jne.

Muualla Euroopassa vähemmistökielet ja monikielisyys on monin paikoin nosteessa. Katalaanin perinnettä on ryhdytty vaalimaan, samoin kymrin. Ovat ylpeitä perinteestään, kuten pitää ollakin.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

"Muualla Euroopassa vähemmistökielet ja monikielisyys on monin paikoin nosteessa. Katalaanin perinnettä on ryhdytty vaalimaan, samoin kymrin. Ovat ylpeitä perinteestään, kuten pitää ollakin."

Näin pitääkin olla, se on ihan hyvä asia. Mutta meillä se vain on läikkynyt yli kaiken kohtuuden, eikä kai minun tarvitsisi mainita sitä tämän tarkemmin?

Kaikkihan me sen tiedämme, ettei koko kansan vähemmistökielten pakot muualla maailmassa edes koske peruskoulun - ammattikoulujen ja korkeakoulujen ohjelmiia samassa mittakaavassa kuin meillä?

On ihan eri asia elvyttää ja vaalia, kuin viedä koko käsi koko kansalta!

Jouni Heikkilä

"Miten lähteä edes rajaamaan kansaa? Mehän olemme melkoinen geneettinen sekasotku."

Kansallismielisyys onkin aate eikä naturalistinen tosiasia. Ihanne jota tavoitellaan ei ikinä voi olla täysin todellisuuden tasolla. Jos olisi, silloin se ei enää olisi ihanne.

"Se on pelkkää mielikuvaa jonka ulkopuolelle on kiva sulkea joitain ihmisiä ja instansseja."

Kyllä, juuri tästä on kyse.

Maailmassa on resursseja äärellinen määrä ja kaikenlaisten liittoumien (heimo, klaani, kansa, eurooppalaiset, valkoihoiset) tarkoituksena rajata kaikista ihmisistä se joukko johon luotetaan. Sisäryhmä-ulkoryhmä-jaottelu on ihmiselle lajityypillistä.

"Katalaanin perinnettä on ryhdytty vaalimaan, samoin kymrin."

Katalaanit haikailevat oman [i]kansallisvaltion[/i] perään, kymrit ainankaan toistaiseksi eivät, mutta laajennetun itsehallinnon kylläkin. Että sikäli melko heikko vertaus Suomen tilanteeseen.

Edit: Voisiko joku kertoa miten tähän saa kursiivin?

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Kokeile kursiivia teksti. <>sisälle em ja koppuun <> sisälle /em

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Miten lähteä edes rajaamaan kansaa?"

Aika helposti kun määritellään nämä jotka savat äänestää edustajia Suomen eduskuntaan jotka taas saavat laatia lakeja vain tälle samalle maalle ja kansalaisille. Saivartelijoille lisäisin että myös alaikäiset huomioidaan.

Käyttäjän amgs kuva

Perussuomalaisen poliitikon tärkeimpänä tehtävänä on ajaa perussuomalaisen "kansan" etua. Moni suomalainen poliitikko ajaa Suomen kansan etua Suomessa ja maailmassa. Kiitos heille!

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Suomalaista identiteetia pidän yllä juuri nyt. Iso-isäni rakentamaa satavuotiasta savusaunaa lämmittäen 37-vuotisen hääpäiväme kunniaksi ja toivon myös pojan-poikani 2.v tulevan kylpemään, hän olisi viides sukupolvi elämän ketjussa. Immonen on tainnut nukkua historian tunneilla, siksi outoa on hänen näkemyksensä esim. suomalaisesta taiteesta. Suomalaiset suuret taiteilijat lähtivät aikoinaan etsimään oppeja Euroopasta, lähinnä Ranskasta. Taide, kuten kirjallisuus on aina ollut rajoja ylittävä.

Käyttäjän amgs kuva

Arto, Suuri taiteilija Akseli Gallen-Kallela asui puoli vuotta Keniassa ja matkusti paljon Afrikassa.
http://www.nba.fi/fi/museot/kulttuurien_museo/nayt...

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Ana, totta, siksi on vaikeaa ymmärtää Immosen ajatuksenjuoksua. Kirjallisuus, musiikki tai mikä tahansa taide on aina ollut kansaivälistä. Sodanjälkeisenä ns."suureen ikäluokkaan" kuuluvana kirjallisuus antoi mahdollisuuden ymmärtää myös muita kulttuureita, mahdollisuus matkusteluun oli silloin taloudellisesti mahdotonta.

Käyttäjän TimoTarus kuva
Timo Tarus

Globalisaatio ei luo työtä ja hyvinvointia kuin byrokraattien loputtomalle "armeijalle".
Ruohonjuuritasolla kaikki vain kurjistuu kurjistumistaan.
Neuvostoliitossa ei toiminut malli; Kaikki on yhteistä ja kaikilla on kivaa!
Systeemi pitää jakaa pienempiin yksikköihin joilla on omaa valtaa sekä kykyä ja halua toimia.
Siten syntyy työtä ja hyvinvointia!
Kun nykyisen kaltainen pankkilaitoskin on jo toiminut 200-300 vuotta, niin luulisi heillä jotain osaamista olevan, mitä mistäkin seuraa?
Ettei nyt vaan sittenkin tässä solidaarisuuden kehdossa pieni eliitti toteuta vain ja ainoastaan omia bisneksiään?

Käyttäjän TimoKPerttil kuva
Timo Perttilä

Isänmaallisuus?

Kysyn ja vastaan kysymykseeni: olen isänmaallinen.

Olen syntynyt Suomessa. Vanhempani ovat syntyneet Suomessa...Mitä tässä tämän enempää tilittämään suomalaisia juuriani.

Suomalaisuuteni on geeneissäni, veressäni, elämäni kulku on ollut suomalainen.

Suomenkieli on ollut kieleni. Kieli yhdistää minut maahani.

Isänmaallisuus on päästä varpaisiin minusssa.

Nämä "hyveeni" eivät ole estäneet minua olemasta hyvinkin kriittinen Suomea, suomalaisuutta, kieltämme kohtaan.
En ole nostanut maatani jalustalle, ainoastaan urheilukilpailujen aikaan näin olen tehnyt (jos menestystä on tullut).
Olen aina suomalaisen puolella urheilussa (menestyksestä huolimatta).

Arvostan myös siniristilippua, Porilaisten marssi on minulle ollut aina "iso jytky", sydämenlyönti.

Tällä kirjoituksellani olen monenkin mielestä rasisti. Kysyn vain, että olenko "isänmaallisella paatoksellani" syyttänyt, loukannut saati vihapuhetta loihtinut olemalla minä?

Jukka Pelkonen

Voin jakaa sen mitä sanot mutta silti näen että että se ei ole ristiriidassa sen kanssa että EU on valtava saavutus ja hyvä projekti jota tulee viedä eteenpäin. Minä koen olevani isänmaatani arvostava suomalainen mutta myös eurooppalainen. Minusta meidän tulee löytää yhteiset eurooppalaiset juuremme ja arvomme joita on todella paljon.

Riku Airaksinen

Mitä se eurooppalaisuus sitten saa maksaa? Yhteisillä eurooppalaisilla juurilla ja sodan välttämisellä ei ole mitään tekemistä Eurostoliittokehityksen kanssa ja EU-jäsenyyden kuuluisikin olla jatkuvan kriittisen tarkastelun alla (ihan niin kuin muidenkin poliittisten päätösten). EU on ainoastaan poliittinen liitto ja sopimus, ei itseisarvo. Kysymys on: saako yhteinen raha, "eurooppalaisuus" tai tavaroiden/ihmisten vapaa liikkuvuus maksaa meille n miljardia rahaa ja poliittisen itsemääräämisoikeutemme ie. ovatko jäsenyyden hyödyt suuremmat kuin haitat?

Tärkein sotaa estävä tekijä 40-luvun jälkeisessä Euroopassa on sodanpelko (ie. aikaisemmat maailmasodat) ja maailman polarisoituminen, joka vaikuttaa vielä tänäkin päivänä mm. entisten itäblokin maiden NATO-jäsenyyden muodossa. Ei EU, Schengen, Euro eikä mikään muukaan viimeisen kahden kymmenen vuoden aikana luotu himmeli tai sopimus. Sen sijaan EU (EMU) ja sen talouspolitiikka uhkaa syöstä koko Euroopan pahimpaan lamaan sitten 30-luvun - lamaan, joka synnyttää sotia, lakkoja, mellakoita ja ääri-ilmiöitä.

Voimme ihan hyvin olla eurooppalaisia tavalla, joka hyödyttää meitä itseämme. Niin muutkin ovat.

Aki Mönkkönen

EU on yksi suuri rahanpesukone. Alkoi yhteiskauppa-alueena ja loppuu yhtenäistaloussosialistisena kokeiluna, kuten CCCP.

Mitkä "yhteiset eurooppalaiset juuremme"? Yhtä paljon, jos ei enemmän, on meillä juuria itään, aina Aasiaan saakka. Arvotkin ovat pääosin Lähi-Idästä, josta ne omittiin helleenien ja roomalaisten "monikulttuuriseen unioniin" antiikin aikana.

Lauri Korhonen

Pelkonen. Avaatko tätä - Eurooppalaiset arvot.

Kuinka koko Euroopalla voi olla yhteiset arvot jos edes Suomessa suomalaisilla ei ole?

Onko Euroopalle ja Suomelle yhteistä ettei sopimuksista pidetä kiinni ja että naapuri laitetaan maksamaan naapurin velat?

Käyttäjän amgs kuva

Jos joku nimittelee sinua rasistiksi sen vuoksi, hän on ihan tärähtänyt. Nyt, jos sanot, että muut ovat eriarvoisia tai/ja vähempiarvoisia kuin sinua, olet sitten syrjivä ihminen ja voipi olla, että myös rasisti.

Käyttäjän TapaniPollari kuva
Tapani Pollari

Tunnen olevani erittäin isänmaallinen ja kansallismielinen, jos se on rasismia niin sitten oon myös rasisti.

Mutta taas itse rasisti-sana ei sovi kyllä yhtään luonteeseeni, sillä en vihaa kuin mäkäräisiä ja yöllä päänipäällä pörrääviä hyttysiä ja kärpäsiä.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Kansallismielisyys, Suomen Sisu, RKP, Unkarin antisemitistinen Jobbik puolue, Marine Le Pen, Belgian Vlaams Belang -puolue jne.

Näitä kansallismielisiä riittää joka lähtöön.

Jukka Pelkonen

niin ja näilläkin tulee olla oikeus tuoda mielipiteensä demokraattiseen keskusteluun mutta mutta toiselta puolelta on myös tuotava selvästi näkemykset kehiin

Käyttäjän TapaniPollari kuva
Tapani Pollari

Koskelakin (SDP) on kansallismielinen, teki puheenvuoron STX.n tilauskannasta.

Käyttäjän ryyti kuva
jarmo ryyti

Rkp,hyvin äärimielinen puolue kansallisissa kysymyksissä, on kaiken lisäksi hallituspuolue. Onko siis kahdenlaista nationalismia,hyvää ja pahaa, koska Rkp kelpaa?

Ahvenanmaa on unohtunut myös luettelosta. Sehän ainoa virallisesti kansallismielinen maakunta Suomessa. Hyvin monien ihastukseksi.

James Hirvisaari

Ihmisten olisi hyvä jo vihdoin hyväksyä se tosiasia, että Perussuomalaiset ON KANSALLISMIELINEN puolue, ihan puolueohjelmankin mukaan.

Sen sijaan punavihervasemmisto ei ole kansallismielinen vaan internationalistinen liike. Ideologioissa on niin ollen melkoinen ero.

Punavihervasemisto mieltää kansallismieliset helposti itsekkäiksi äärioikeistolaisiksi ja jopa rasisteiksi, kun taas kansallismieliset mieltävät vihervasemmiston helposti epäisänmaalliseksi joukoksi ja ääritapaukset jopa kansanpettureiksi. Kumpikaan ei mielestäni tee oikeutta totuudelle.

Olisiko mahdotonta ajatella, että kumpikaan leiri ei ole poliittisen agendansa puolesta väärässä? Politiikkahan on parhaimmillaan aatteiden kilpailua.

Ajattelen kuitenkin niin, että poliittinen retoriikka on aina voimakkaampaa kuin sanojan todellinen asenne. Mielestäni se on ihan oikein. Politiikassa on hyvä olla värinää.

Käyttäjän TaruJousia1 kuva
Taru Jousia

Immonen kirjoittaa: "Yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden ja vakauden tulee ensisijaisesti perustua suomalaisten yhteisesti jakamiin moraalisiin arvoihin."

Nythän on käynyt niin, että suomalaiset ovat unohtaneet jo aikapäiviä sitten alkuperäiset suomalaiset moraaliset arvot, tavat ja perinteet ja tilalle on tullut Lähi-Idästä tuontitavarana kristilliset moraaliset arvot, tavat ja perinteet. Koska suomalaiset ovat näin mallikkaasti omaksuneet lähi-idän tuontitavaran, kristinuskon, en millään usko, että suomalaisilla olisi mitään vaikeuksia omaksua tulevaisuudessa myös muita uutuuksia maailmalta omaan moraalisen arvopohjaan, tapoihin ja perinteisiin saumattomasti.

Petteri Peräoja

Te jotka täällä riitelette siitä onko oikeampi termi isänmaallisuus tai kansallismielisyys, tai saati te, jotka ette hyväksy jompakumpaa tai molempia ollenkaan:

Oletteko sitten hyväksyvämpiä käyttämään itsestänne termejä epäisänmaallinen tai epäkansallismielinen?

Toimituksen poiminnat