Olli Immonen Kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu Oulusta

Uusi suunta maahanmuutto- ja kotoutumispolitiikkaan

Alueellisella eriytymisellä eli segregaatiolla tarkoitetaan joidenkin kaupungin asuinalueiden tai tiettyjen kaupunginosien eriyttämistä tai eriytymistä tulo- ja varallisuustason, etnisen taustan, koulutuksen tai ikärakenteen mukaan. Tällöin samanlaiset asukkaat keskittyvät ja joskus eristäytyvät asumaan omille asuinalueilleen erilleen muista ryhmistä. Yleensä segregaatiolla viitataan nimenomaan negatiiviseksi koettuun eriytymiseen ja huono-osaisuuden kasautumiseen. Ilmiön on todettu johtavan usein sekä asukkaiden että alueiden eriarvoistumiseen sekä heikommilla alueilla asukkaiden tasa-arvon, oikeudenmukaisuuden ja turvallisuuden tunteen heikkenemiseen.

Ruotsin viimeaikaiset mellakat maahanmuuttajalähiöissä ovat herättäneet jälleen myös Suomessa keskustelua siitä, miten vastaavanlainen kehitys voidaan torjua maassamme tulevaisuudessa. Ruotsista löytyy tänä päivän esimerkiksi sellaisia kaupunginosia, jonne palokunta ei uskalla mennä sammuttamaan tulipaloja ja jonne poliisi menee saattueessa tai tarkoitukseen hankituilla hyökkäysvaunuilla. Ruotsissa on myös maahanmuuttajaenemmistöisiä alueita, jossa kantaväestö ei uskalla enää liikkua iltaisin.

Segregaatio on voimistunut Länsi-Euroopassa viimeisten vuosikymmenien aikana erityisesti lisääntyneen maahanmuuton seurauksena. Joidenkin mielestä kehitys on maahanmuuttajista itsestään riippumaton ilmiö, kun taas toiset näkevät sen olevan maahanmuuttajien itsensä aiheuttamaa. Joka tapauksessa segregaatiota on tapahtunut kaikissa niissä Länsi-Euroopan maissa, joihin on kohdistunut voimakasta muuttoliikettä erityisesti kolmansista maista.

Useiden tutkimusten ja käytännön kokemusten pohjalta on havaittu, että vieraat ryhmät asettuvat asumaan kauaksi toisistaan, kun taas taustaltaan samanlaiset asettuvat lähekkäin. Samaan ryhmään kuuluvat ihmiset ovat usein kulttuuriltaan, arvoiltaan, asenteiltaan, tavoiltaan, kieleltään, luonteenpiirteiltään ja muilta ominaisuuksiltaan enemmän samanlaisia keskenään kuin eri ryhmiin kuuluvat ihmiset. Iso-Britannian sisäasiainministeriö teki vuonna 2006 tutkimuksen, jonka tulosten mukaan ihmiset ovat onnellisempia asuessaan omanlaistensa seurassa. Tästä syystä johtuen maahanmuuttajilla on usein vähän intoa muuttaa pois halvoista tai ilmaisista asunnoistaan, vaikka ne olisivatkin puutteellisia ja epätyydyttäviä. On myös tutkittu, että muihin maahanmuuttajaryhmiin verrattuna erityisesti kolmansista maista tulleet maahanmuuttajat viihtyvät kauemmin oman uskontonsa edustajien keskuudessa. Iso-Britannian pääkaupungissa Lontoossa irlantilaiset keskittyivät aikoinaan Camden Towniin, juutalaiset East Endiin ja myöhemmin Golders Greeniin, australialaiset ja puolalaiset Earls Courtiin ja Olympian lähistölle, mustat Brixtoniin ja japanilaiset South Hampstediin. Nämä ovat yksittäisiä, mutta hyvin kokonaiskuvaa avaavia esimerkkejä koko läntistä Eurooppaa koskevasta ilmiöstä.

Nykyinen kehitys globaalissa maailmassa kulkee kohti yhä lisääntyvää maahanmuuttoa. Suomen kannalta tilanteen tekee haasteelliseksi maamme nykyinen maahanmuuttopolitiikka, joka mahdollistaa sellaisten kotoutumisennusteeltaan haasteellisten ryhmien laajamittaisen maahanmuuton, joilla ei ole suomalaiseen yhteiskuntaan tarvittavaa kielitaitoa, koulutuksellisia ja ammatillisia valmiuksia eikä kulttuurillista sensitiivisyyttä. Tämä ei lupaa hyvää eri kansalaisryhmien väliselle toimivalle yhteiselolle maassamme tulevaisuudessa. Jos haluamme Suomessa välttää Ruotsin ja muun Länsi-Euroopan kohtalon, on hallituksen välittömästi siirryttävä maahanmuuttajia passivoivasta kotouttamiskäytännöstä maahanmuuttajien omatoimista integroitumista tukevaan käytäntöön. Vain tällä tavoin on mahdollista välttää maahanmuuttajien syrjäytyminen vallitsevasta yhteiskunnasta. Maahanmuuttajien syrjäytyminen muodostaa jo tänä päivänä eri puolilla Länsi-Eurooppaa merkittävän ongelman, joka näyttäytyy arkielämässä muun muassa erilaisena sosiaalisena häiriökäyttäytymisenä ja pahimmillaan mellakoina.

Suomessa tulisi käynnistää pikaisesti poliittinen työ, joka tähtää nykyisen maahanmuuttopolitiikan kokonaisuudistukseen. Laadullisesti paremman ja määrällisesti pienemmän maahanmuuton tulisi luoda perusta uudelle kotoutumisprosessille. Esimerkiksi perheenyhdistämiskäytäntöjä olisi syytä kiristää hallintovaliokunnan vuonna 2011 antaman selvityksen mukaisesti. Myös pakolaiskiintiötä tulisi laskea nykyisestä. Jo maassa olevien maahanmuuttajien kotouttamisessa olisi tehtävä täyskäännös siten, että epätoivottava käytös johtaisi ulkomaalaisen maassaolon edellytysten päättymiseen. Tällöin esimerkiksi sosiaalitukijärjestelmän jatkuva hyväksikäyttäminen tai toistuva rikosten tekeminen johtaisivat automaattisesti maasta karkotukseen. Hallinto-oikeuksiin suunnatut valitustehtailut karkotustapauksissa olisi myös saatava loppumaan. Suomen kansalaisuuden omaavien maahanmuuttajien suhteen olisi syytä harkita sosiaalitukien ankaraa leikkausta tahallisen työhaluttomuuden tapauksissa sekä pakollista koulutus- tai työharjoitteluvelvollisuutta.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

11Suosittele

11 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (24 kommenttia)

Käyttäjän kolhi kuva
Jaakko Kölhi

"on hallituksen välittömästi siirryttävä maahanmuuttajia passivoivasta kotouttamiskäytännöstä maahanmuuttajien omatoimista integroitumista tukevaan käytäntöön"

Tästä voi olla samaa mieltä. Monet maahanmuutossa verraten hyvin onnistuneet maat ja alueet ovat soveltaneet pitkälti käytäntöä, jossa maahanmuuttajan on pystyttävä itse elättämään itsensä ja perheensä.

"Suomen kansalaisuuden omaavien maahanmuuttajien suhteen olisi syytä harkita sosiaalitukien ankaraa leikkausta tahallisen työhaluttomuuden tapauksissa sekä pakollista koulutus- tai työharjoitteluvelvollisuutta."

Totta tuokin, en tosin ymmärrä, miksi Suomen kansalaisia pitäisi tältä osin kohdella eri tavoin. Sama keppi myös kotoperäisille tahalleen työhaluttomille.

Mitä tulee kirjoituksen avanneeseen alueelliseen eriytymiseen, siinä tehokkain lääke on järkevä asunto- ja kaavoituspolitiikka. Uusia Husbyn (80% asunnoista kaupungin vuokra-asuntoja!) kaltaisia virheitä ei saa tehdä ja vanhoja pitää pyrkiä paikkaamaan.

Käyttäjän ilikka kuva
Ilkka Partanen

Sekoittavaa kaavoituspolitiikkaa on kokeiltu ja se on osoittautunut epäonnistuneeksi kaikkialla missä sitä on harjoitettu. Tarpeeksi ongelmoivat naapurit (väristä riippumatta) pistävät muuttamaan ne, joilla on varaa muuttaa pois.

Käyttäjän kolhi kuva
Jaakko Kölhi

Ei ole totta. Helsingissäkin on alueita, joilla sekoitus toimii vallan mainiosti. Esimerkiksi Pikku Huopalahdessa on vierekkäin kaupungin vuokrataloja, Hitas-taloja ja täysin vapaarahoitteisia asuntoja. Ei sieltä ole kukaan mihinkään lähdössä, vaikka leikkipaikoilla pyörii vähän tummahipiäisempiä lapsosia. Päinvastoin, tuntuu, että alueesta on kehittymässä entistä viihtyisempi.

Jätkäsaaresta uskon tulevan toisen malliesimerkin.

Tuo mainitsemasi muutto tapahtuu juuri silloin, kun sekoittamista ei ole tarpeeksi, eli tuettua asumista on suhteessa liikaa. Jos kolmasosa tai neljäsosa asunnoista on kaupungin, ei se vielä muita asujia liikaa häiritse.

Suomessa pitäisi lisäksi Hollannin malliin ennakkoluulottomasti tehdä erilaisia asuntoja samoihin taloihin. Eli vaikkapa alakertaan kaupungin omistamia vuokrakämppiä ja yläpuolelle omistusasuntoja tai toisinpäin.

Susanna Kinnunen Vastaus kommenttiin #7

"Esimerkiksi Pikku Huopalahdessa on vierekkäin kaupungin vuokrataloja, Hitas-taloja ja täysin vapaarahoitteisia asuntoja"

Ongelma tulee sosiaalisesta asumisesta. Asunnot, jotka ovat kaupungin vuokra-asuntoja, joiden vuokra maksetaan sossusta, alentavat asuntojen arvoa ympärillä. Jos alue on vielä kallis, niin tämä politiikka on kallis myös kaupungille.

Whatever, ei ole minun kunnallisveroni.

Käyttäjän kolhi kuva
Jaakko Kölhi Vastaus kommenttiin #8

Tuo kalleus on suhteellista.

Yksi syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle satoja tuhansia ellei miljoonia euroja. Alueiden eriytyminen kasvattaa syrjäytymisriskiä. Jos sekoittavalla asuntopolitiikalla saadaan edes muutama sata nuorta pelastettua syrjäytymiseltä, on säästö niin mittava, että sillä rakentaa monta vuokrataloa vähän paremmillekin tonteille.

pekka numminen Vastaus kommenttiin #12

Kalletus todella on suhteellista.

Jos ajatellaan yksittäisen nuoren muslimimiehen Suomen yhteiskunnalle aiheuttamaa kustannusta vaihtoehtoja ovat:

1) Kotiutuminen epäonnistuu, kustannus satoja tuhansia - ellei miljoonia.
2) Kotiutus "onnistuu", kustannus kymmeniä tuhansia - ehkä muuta sata tuhatta.
3) Palautetaan lähtömaahan - kustannus noin 500 euroa.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari Vastaus kommenttiin #7

Tässä lähellähän tuo Pikku-Huopalahti on. Rauhallista siellä on lenkkeillä. Ihan niin kuin muuallakin Helsingissä. Helsinki on hyvä ja rauhallinen paikka elää.

Käyttäjän timokataja kuva
Timo Kataja

"Totta tuokin, en tosin ymmärrä, miksi Suomen kansalaisia pitäisi tältä osin kohdella eri tavoin. Sama keppi myös kotoperäisille tahalleen työhaluttomille."

Joka kunnan sosiaalitoimella lienee omat ohjeistuksensa em. tapauksiin, mutta ainakin Oulussa toimeentulotukea leikataan (tai ainakin uhataan leikata, käytännön esimerkkejä en tiedä) työstä kieltäytymisen johdosta. Siis ihan ns. kotoperäisiltäkin.

Reino Pajala

Olen sitä mieltä, että turha hötkyily pois. On selvä, että asialla yritetään ratsastaa. Kenenkään oikeuksia ei Suomessa lähdetä rajoittamaan sen takia, että ulkomailla tapahtuu jotain.

Laitetaan Suomessa omat asiat kuntoon. Kenen silmässä se malka onkaan?

Käyttäjän ilikka kuva
Ilkka Partanen

Päteekös tuo ajattelusi myös silloin kun "äärioikeisto" riehuu muualla?

Reino Pajala

Syy on syrjäytyminen.

Mitä kansanedustaja on tehnyt syrjäytymisen estämiseksi Suomessa?

Juha Petri Heinola

Vaikkapa tuo Immosen ehdotus lakiuudistuksiin maahanmuuttopolitiikkaan.

Sopiiko demareille? Miks ei?

Reino Pajala

Maahanmuutto ei ole syy syrjäytymiseen.

Syrjäytymistä oli Suomessa ennen maahanmuuttoa.

http://www.paihdelinkki.fi/mediassa/syrjaytymisess...

"Sisäasiainministeriön kuntaosaston päällikkö nimeää suomalaisen yhteiskunnan suurimmaksi uhaksi syrjäytymisen. – Työttömyys, köyhyys, eriarvoisuus. [--] Sairaudet ja päihteiden käyttö. Alttius tapaturmille, perheväkivalta ja nuorten häiriökäyttäytyminen, Sevón listaa syrjäytymisen syitä.."

Mitä kansanedustaja on tehnyt syrjäytymisen estämiseksi tai syrjäytymisen ehkäisemiseksi?

Käyttäjän jremes kuva
Juha Remes

"Suomen kansalaisuuden omaavien maahanmuuttajien suhteen olisi syytä harkita sosiaalitukien ankaraa leikkausta tahallisen työhaluttomuuden tapauksissa sekä pakollista koulutus- tai työharjoitteluvelvollisuutta."

Tuota, miten on sen palkanmaksun laita? Vai ilmaiseksiko maahanmuuttajien pitäisi tehdä työtä?

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Tuota, miten on sen palkanmaksun laita? Vai ilmaiseksiko maahanmuuttajien pitäisi tehdä työtä?"

Tätä Suomen työllisyystilannetta, huoltosuhdetta ja yleensä pärjäämistä eivät kaikki suomalaiset ole ajatelleet ihan loppuun asti, mutta eiköhän tämä tule selväksi kohtapuoliin.

Käyttäjän kolhi kuva
Jaakko Kölhi

Moi Mikael,

Ihan asiallinen pointti, mutta nyt haukut väärää puuta. Asun nimittäin itse täällä Pikku Huopalahdessa, kolmesta naapuritalosta on kaksi kaupungin vuokrataloja. Parvekkeen alapuolella leikkii milloin minkä värisiä lapsia, mutta hyvin meillä menee, ei mitään sanottavia ongelmia.

Koska uskallan esiintyä täällä omalla nimelläni ja naamallani, yllä olevan tiedon voit halutessasi tarkistaa faktaksi jostain väestörekisteristä.

Pekka Salo

Suomi on rikas maa. Näin sanovat vihreät. Kansanedustaja Anni Sinnemäki penää kaiken maahanmuuton helpottamista lisäämällä sitä poistamalla mahdollisia rajoituksia. Tervetuloa Suomeen te kaikki, jotka haluatte.

Suomessa ei koskaan tule Ruotsin kaltaisia ongelmia, koska me Suomessa osaamme tehdä asiat oikein. Sitä ei mikään Euroopan maa ole pystynyt aiemmin tekemään, mutta Suomi osaa. Täten vannovat vihreät ja ainakin apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen, joka vastaa maahanmuuttajien asioista Helsingissä.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Segregaatiosta kun kansanedustaja Immonen esittää vaihtoehtoisia tulkintoja niin jospa ojennan puheenvuoron ruotsalaiselle Abdulrakhimille. Hän on 56-vuotias husbyläinen, ja on tullut Ruotsiin Marokosta jo vuonna 1976, eli hänellä lienee karttunut tarpeeksi näkökulmaa segregaatiosta:

"En näe segregaatiota; näen vain ihmisiä, jotka haluavat segregoitua. Ruotsin rikkaiden ja mustien köyhien yhteisöt vihaavat toisiaan."

Hän näkee siis vihan molemminpuoleisena, ja mikäli hän on oikeassa niin ongelmaan ei voida puuttua yksipuolisella reseptillä, ellei se ole sitten segregaation eliminoiminen rajojen tukkimisella suurelta osin.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari

Kyseessä on yhden ihmisen mielipide, jossa hän projisioi omaa vihantunnettaan. Sinänsä arvokas mielipide. Vaan ei lähellekään koko totuus. Lähellekään.

En mitenkään pidä realistisena, että tuota tunnetta olisi monellakaan. Se on niin haitallista ja kuluttavaa.

Suomessakin turhan moni selittää omaa osaansa ulkoisilla syillä. Ulkoiset syyt eli "syntipukit" estävät tehokkaasti ihmisiä ottamasta vastuun omasta elämästään.

    Miksi on tärkeää kannustaa ihmisiä ottamaan vastuu elämästään?

Kun ihminen ottaa vastuun omasta elämästään ja omista teoistaan, kyseisen ihmisen kehitys nopeutuu. Sama mikä toimii yhdellä ihmisellä toimii myös ryhmällä ihmisiä. Vaikkapa puolueella. Tässäkin asiassa jotkin asiat, jotka toimivat mikrotasolla toimivat myös makrotasolla. Jos suuri joukko ihmisiä Suomessa "kehittyy nopeasti" on siitä varmuudella seurauksena paljon hyvää Suomelle. 100%:n varmuudella.

    Luottamus vaatii tekoja.Ja rehellisyttä.

Ihan kuin luottamuksen ollessa kyseessä. Yhteiskunta rakentuu luottamuksesta. Luottamuksen rakentaminen vie paljon kauemmin aikaa kuin yksi vaalikausi. Ihan kuin talon rakentamisessa. Luottamuksen rikkominen tapahtuu taas nopeasti: kuin talojen purkaminen. Rikotun luottamuksen uusiksi rakentaminen on työlästä. Ja rikotun luottamusken rakentaminen vie aikaa oleellisimmilta asioilta. Joita ei siis saa aikaan, jos ei esim. yhteiskunnassa ole riittävää luottamusta. Ajattele vaikka kaivostomintaa: Miksi niitä vastustetaan? Mikä ihmeen järki siinä on? Olisiko luottamuksella jotain tekemistä asian kanssa?

    Miksi luottamus yhteiskuntaan on tärkeää?

PEW Research on eräs puolueettomina pidetyistä U.S.A:laisista tutkimuslaitoksista.
Pidempi sininen palkki = vähemmän luottamusta yhteiskuntaan.

Mikä yhdistää maita, joilla on pidempi sininen palkki?

Korkea luottamus => vähän rikoksia ja vähän korruptiota.
Korkea luottamus => Rauhallinen ja toimiva yhteiskunta

Luottamuksen rakentaminen on mielestäni isänmaallinen teko.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Kyseessä on yhden ihmisen mielipide, jossa jaellaan 100-prosenttisia varmuuksia.

Puhutte niin ristiriitaisia, ettette ole sillä rakentamassa luotettavuutta.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari Vastaus kommenttiin #26

Voitko tarkentaa: Missä kohtaa puhun ristiriitaisia? Väitteesi kaipaa perusteluja. Monenlaisia väitteitä näkee. Usein herää kysymys, että millainen on väitteiden todellisuuspohja.

Eikä tarvitse teititellä... Vai toivotteko itse teitittelyä? Olemmehan jo sinutelleetkin aikaisemmin.

Mielipiteet ovat tärkeitä. Eikä kaikesta tarvitse olla samaa mieltä. Vai tarvitseeko?

Mielipiteiden tulkinnassa yhden ihmisen mielipide ei kerro lähellekään koko kuvaa. Ei lähellekään. Vaikka sillä yhdellä ihmisellä vaikuttaisi olevan jokin varmalta vaikuttava käsitys asiastaan.

Siksi käytetään tilastollisia menetelmiä. Että saadaan riittävä varmuus asiasta. Varmuus tutkimushetkellä. Toisinaan ihmisten mielipiteet muuttuvat. Ja se on ihan sallittua. Siksikin tilastolliset menetelmät. Että tiedetään, paljonko esm. vaihteluväli voi olla ennen kuin tarvitaan uusi tutkimus, koska aiempi ei enää anna riittävän luotettavaa kuvaa aiheesta.

Muutenhan tutkimuksia pitäisi tehdä joka viikko. Tai muutenhan riittäisi yksi mielipidetutkimus, jonka jälkeen kaikki tarvittava olisi jo tiedossa ikuisiksi ajoiksi. Ei liene sattumaa, että tilastotiede ja kansantaloustiede ovat oppiaineina esim. laadukkaissa yliopistoissa Suomessa ja muuallakin. Ne ovat tärkeitä työkaluja, kun tehdään laajavaikutteisia päätöksiä esim. kansakunnan tasolla.

Ovatko tilastolliset menetelmät sinulle tuttuja?

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #27

Nyt ei ole kyse yhteiskunnan rakentamisesta, vaan hajoamisen lopullisesta estämisestä. Luottamuksen kannalta tuo sisälsi vain silkkaa teoriaa. Autot, koulut ja poliisiasemat palavat - se on käytännön maailmaa.

(Ja joo, sinunkaupat on ok)

Nyt tarvitaankin enemmän ihan niitä käytännön asioita, miten luottamusta parannetaan. Akatemisoitunut Pohjoismaiden blokki on nyt ihmeissään. Mieleeni muistuu Libanon, jossa niinikään lukenut ja sivistynyt, mutta melko lailla aseeton yhteisö pistettiin polvilleen niiden aseiden kanssa.

Ja vielä lopuksi, tilastomatematiikka ei ole liian vieras käsite, vaikka en Helsingin yliopistolla pääaineenani matematiikka siihen keskittynytkään.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari

Olen kansanedustaja Immoselle kiitollinen, että hän on ottanut askeleen kohti avoimempaa keskustelukulttuuria, jossa hän altistaa ehdotuksensa keskustelulle ja kritiikillekin. Niitä tarvitaan, että rakennetaan luottamusta ja saadaan tarkkaan punnittuja päätöksiä, joista on Suomelle, meille kaikille suomalaisille hyötyä. Se on hyvä teko.

Ok. Kiitos Henri kommentistasi. Nyt ymmärrän lauseesi paremmin. Kritisoit siis mielipidettäni. Kritiikkisi perusteet ovat sen verran kevyet, että en näe tarvetta muuttaa kantaani aiheesta laisinkaan. Tuo hajoamisen estäminen on toki oma mielipiteesi. Siitä en ole lähellekään samaa mieltä. Moni asia on Suomessa hyvin, vaikka ottaa huomioon globaalin laman. Ilmeisesti laman taitekin on takanapäin. Moni asia toki vaatii korjaamista. Ja korjaamista varten sen luottamuksen on oltava kunnossa. Muuten ei mitään tapahdu, ainakaan sillä tavoin kuin haluaisi. Tai sitten asiat menevät kuin täi tervassa. Ei hyvä.

Jos esim. lentoliikenteeseen tehtäisiin oleellisia muutoksia joka kerta, kun jossain palaa lentokone, niin lentoliikenne tyssäisi hyvin nopeasti. Siksi maahanmuuttopolitiikankaan muutoksia ei pidä tehdä "Tukholman perusteella". Tai minkään muunkaan maailmalta löydetyn dystopian perusteella. Joitain muutoksiahan tehdään lentoliikenteessäkin, kun riskejä tunnistetaan. Mutta hyvin maltillisia. Erittäinkin maltillisia. Ja erittäin hyvästä syystä. Muutoksilla on usein odottamattomia vaikutuksia. Siksi laajojen yhteiskunnallisten muutosten tekeminen vaatii tarkkaa pohdintaa. Ja tarkkaa riskianalyysiä useammalta kannalta.

Ilmeisesti viittaat Ruotsiin noista liekeistä puhuessasi. Se on hyvä muistaa, että Suomessa on rauhallista. Ikkunasta ulos katsominen riittää, että voi todeta näin.

Luottamus on usein asia, jossa luottamus nähdään "ON/OFF" tyyppisesti. (Enkä arvaile nyt kenenkään näkemystä, että miten he kokevat luottamuksen. ) Sitä se vain ei ole.

Luottamuksella on useita eri sävyjä.

Lainaus Hesarin tiedetoimittajan, Jani Kaaron artikkelista:
"Kysykääpä viisaalta johtajalta tai terapeutilta, mitä ihmiselle tapahtuu, kun häneltä otetaan luottamus pois. Vastaus on, että mitään ei tapahdu. Ja se on se ongelma. "

Eli mitään ei tapahdu. Yhteiskunnan kehitys tyssää. Ja maailmalla monet maat menevät eteenpäin, että hippulat vinkuvat. Yhteiskunnan kehittyminen Suomessa vaatii luottamusta. Ja luottamus ei vain synny mahtikäskyllä tai sormia napsauttamalla. Ei kerta kaikkaan. Luottamus vaatii tekoja.

Vastuullinen politiikka on luottamuksen rakentamista koko yhteiskuntaan. Oli sitten oppositiossa tai vaikka hallituksessa.Yhteiskunnassa rikottu luottamus vie paljon pidemmän aikaa rakentaa takaisin. Ja on paljon kivikkoisempi tie. Tässä linkissä teoriaa ja käytäntöä luottamuksesta.

Siksi jaksan toivoa, että oppositiopuolueet näyttävät esimerkkiä ja muuttavat hallintokulttuuria paremmaksi ja avoimemmaksi. Mitä jos vaihteeksi kysyttäisiin, mitä ihmiset ajattelevat? Että jää se käsitys tunkkaisesta kabinettipolitiikasta historiaan. Muistaakseni eräs oppositiossa oleva puolue lupasi raikkaita muutoksia käytäntöihin. Tekojen paikka puolueilla. Kansanedustaja Immonen näyttää positiivista esimerkkiä tällä blogillaan.

Tuossa asiassa olen täysin samaa mieltä, että tekoja tarvitaan. Mieluusti sekä hallituksen, että opposition. Käytännön tekoja, joilla luottamusta rakennetaan Suomeen.

Joku päivä oppositiopuolue voi olla hallituksessa. Siellä saattaa olla kivempi olla, kun yhteiskunnassa vallitseva luottamus on kunnossa. Kivempaa se on, kuin jos luottamus olisi tyystin romuna. Silloin ei oikein onnistu mikään hallitukseltakaan. Yhteistyö vaatii luottamusta ja yhteistyön verkostot saavat "happea" luottamuksesta. Ja romuna olevan yhteiskunnallisen luottamuksen rakentaminen vie useamman vaalikauden aikaa. Ei hyvä.

Käyttäjän reijokallinen kuva
Reijo Kallinen

Immoselle ja muille monikulttuurisuuden vastustajille harmittava takaisku. Lähemmin linkistä http://yle.fi/uutiset/hopeakolikko_monikulttuurisu...

Toimituksen poiminnat