Olli Immonen Kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu Oulusta

Laittomien lakkojen sakkorangaistuksia kovennettava

Jätin tänään (7.2.2013) hallituksen vastattavaksi seuraavanlaisen kirjallisen kysymyksen koskien laittomien lakkojen ehkäisemistä ja Suomen työmarkkinoiden vakauden turvaamista:


Laittomien lakkojen ehkäiseminen Suomen työmarkkinoiden vakauden turvaamiseksi

Kansainvälisesti vertailtuna Suomi on varsin lakkoherkkä maa. Tämä juontaa juurensa muun muassa palkansaajien korkeasta järjestäytymisasteesta. Euroopan unionin tilastoviraston Eurostatin mukaan Suomessa menetettiin työtaisteluissa vuosien 2000–2008 aikana peräti kuudenneksi eniten työpäiviä suhteutettuna palkansaajien määrään.

Vuonna 2011 Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) jäsenyrityksille aiheutui työtaisteluista yli 127 000 menetettyä työpäivää. Tässä on kuitenkin laskua työtaistelujen ennätysvuosiin, kuten vuoden 1995 sairaanhoitajien lakkoon, jossa menetettiin yli 600 000 työpäivää.

2000-luvun tähän asti suurin työtaistelu oli vuoden 2005 paperiteollisuuden lakko, joka vaihtui myöhemmin työsuluksi. Tämän työtaistelun seurauksena menetettiin yli 500 000 työpäivää, ja metsäteollisuuden arvion mukaan noin 4 300 ihmistä jäi työttömäksi. Suomalaisen paperiteollisuuden toimintaedellytyksille kyseinen työtaistelu aiheutti peruuttamattomia vaurioita. Monet talousasiantuntijat ovatkin ennustaneet huomattavan osan metsäklusterista jo pysyvästi hävinneen maastamme.

Maantieteellisen sijaintinsa vuoksi Suomen ulkomaankaupan logistiikka on lähes täysin riippuvainen merirahtiliikenteen toimivuudesta. Rahdin purkamisesta ja lastaamisesta vastuussa olevat ahtaajat ovat olennainen osan tätä ketjua. Vuonna 2010 Suomen vienti koki yllättävän äkkipysähdyksen ahtaajien lakon seurauksena. Pellervon taloustutkimus on arvioinut pelkästään tästä lakosta aiheutuneen kansantaloudelle 200–300 miljoonan euron kokonaistappiot. Ahtaajien lakko aiheutti ulkomaisissa kauppakumppanimaissamme suurta huolestuneisuutta Suomen kyvystä vastata luotettavasti tavarakuljetuksista.

Vuoden 2012 alussa julkaistujen työtaistelutilastojen mukaan EK:n jäsenyrityksissä järjestettiin vuonna 2011 yhteensä 187 työtaistelua. Toimeenpannuista 141 lakosta 126 eli lähes 90 prosenttia oli laittomia lakkoja. Vuoden 2012 ensimmäisen puolivuotiskauden aikana EK:n työtaistelutilastoihin oli kirjattu yhteensä 40 työtaistelua. Toimeenpannuista lakoista 34 oli laittomia. Esimerkiksi Ruotsissa ei järjestetty vuonna 2011 lainkaan laittomia lakkoja. Ruotsi saakin vakaammista työmarkkinoista selvää kilpailuetua. Myös Saksassa työtaisteluja järjestetään selvästi vähemmän kuin Suomessa.

Työtaistelut aiheuttavat yrityksille muun muassa menetettyjä kauppoja ja tilauksia, ylimääräisiä työnjärjestelyjä sekä tulonmenetyksiä. Lisäksi työtaistelut aiheuttavat vahinkoja yritysten yhteistyökumppaneille, asiakkaille ja muille sidosryhmille. Tämä kaikki heijastuu erilaisten tulonmenetysten muodossa koko yhteiskuntaan, joka on jo muutenkin ahtaalla globaalin talouskriisin puristuksissa. Laittomista lakoista eroon pääseminen parantaisi suomalaisen talousympäristön ennustettavuutta, joka voi olla tulevaisuudessa Suomelle merkittävä kilpailuvaltti.

Suomessa on luotu työmarkkinaosapuolten kesken yhteiset pelisäännöt, joita tulee noudattaa. Valitettavasti kaikki eivät ole kuitenkaan valmiita toimiaan sovittujen normien mukaan. Laittomista lakoista langetettavien sanktioiden alhainen taso on tehnyt niistä liian houkuttelevan painostuskeinon ammattijärjestöille.

Työtuomioistuimen laittomista työtaisteluista tekemien ratkaisujen ohjausvaikutuksen voidaankin tulkita olevan lähes merkityksetön. Lainvastaisista lakoista langetetut sakkorangaistukset ovat usein suhteellisen pieniä, eivätkä ne ota huomioon työnantajaosapuolelle koituneita taloudellisia menetyksiä riittävällä tavalla. Työtuomioistuimen määräämien sakkojen taso olisikin syytä ottaa uudelleentarkastelun kohteeksi. Sakkorangaistuksia tulisi koventaa huomattavasti erityisesti silloin, kun laittomasta lakosta joutuu kärsimään joku muu taho kuin lakon varsinainen osapuoli.

Suomen työrauhasäännökset olisi päivitettävä vastaamaan tämän aikakauden taloudellisia olosuhteita. Varsinkin tuki- ja myötätuntotyötaistelujen käyttöä tulisi tehdä kannattamattomaksi. Työnseisauksia ei saisi myöskään järjestää ilman lain vaatimaa ennakkoilmoitusta. Laittomat lakot ja sopimusten rikkominen eivät kuulu modernin yhteiskunnan toimintaan, sillä ne murentavat vakavalla tavalla eri taloustoimijoiden välistä luottamusta. Laittomien lakkojen sanktiojärjestelmän tulisi pyrkiä lainvastaisuuksien tehokkaaseen ehkäisemiseen. Tällöin harkittavaksi voisi tulla lakkoilijaosapuolelle koituva vahingonkorvausvelvollisuus, joka määräytyisi laittoman työtaistelun yritykselle aiheuttaman reaalisen taloudellisen tappion perusteella.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä Suomen työmarkkinoiden työrauhasäännösten uudistamiseksi, jotta laittomien lakkojen esiintyvyys vähenisi sekä maamme kansantalouden vakaus ja ennustettavuus tulisi turvatuksi?

 

Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 2013
Olli Immonen /ps.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (26 kommenttia)

Käyttäjän moro kuva
Markku Tyry

Eikä ole, ja tässä taas osoitus persu-puolueen työntekijöihin kohdistuneista vihamielisistä asenteista.

Älkää palkansaajat koskaan luottako tuohon puolueeseen, siitä ei hyvä seuraa.

En lukenut otsikkoa pitemmälle. Siinä se oli sanottuna.

Itseasiassa termi "laiton lakko" on kiistanalainen, koska se provosoidaan
AINA vastapuolen taholta. Se ei koskaan synny itsestään.

Käyttäjän OulaLintula kuva
Oula Lintula

Laiton lakko on lakko, joka loukkaa voimassaolevaa työehtosopimusta.

Valitettavan usein niihin liittyy myös terroria työnantajan palkkaamaa tilapäistä työvoimaa kohtaan.

Juho Aalto

Kuinka lakkoilu poikkeaa kiristämisestä?

Kaikista pahin esimerkki oli silloin rajusti tappiota tekevän Finnairin palveluksessa olleiden lakot: veronmaksajat joutuivat maksamaan heidän työsuhde-etunsa. Puhumattakaan siitä, millaisia vaikutuksia sillä on asiakkaille, mutta sehän ei työntekijöitä kiinnosta tippaakaan, vaikka juuri asiakkaat maksavat heidän palkkansa.

Käyttäjän SamiVarsell kuva
Sami Varsell

Edustaja Immonen ei taida tietää mitä eroa on työsululla ja lakolla. Vuonna 2005 metsäteollisuuden työsulun takia paperikoneet seisoivat kuusi viikkoa.

Monikansallisille metsäyhtiöille tämä ei aiheuttanut ongelmia, sillä paperista oli markkinoilla ylitarjontaa ja työsulun avulla teollisuus pystyi nostamaan paperin hintaa.

Alunperin teollisuuden työnantajilla oli tarkoitus ajaa työntekijät lakkoon, mutta työntekijät tiesivät, mikä ketunhäntä herroilla on kainalossa ja eivät ryhtyneet yhtäjaksoiseen lakkoon, vaan kieltäytyivät ylitöistä ja järjestivät pistelakkoja. Koska työntekijät eivät suostuneet lakkoon, niin työnantajapuoli järjesti sen itse työsulkuna. Media tosin loi mielikuvaa työntekijöiden lakosta ja tämä upposi osaan kansastamme kuin häkä. Ilmeisesti se upposi juuri siihen kansanosaan, joka äänestää vaaleissa perussuomalaisia.

Työntekijäkustannukset näyttelevät paperiteollisuudessa niin pientä roolia, ettei sen takia ole Suomessa yhtään paperikonetta ajettu alas.

Perussuomalaiset osoittivat taas kerran olevansa Suomen työntekijävastaisin puolue.

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Varsell, näinhän se meni. Paperityöntekijöiden palkkojen osuus on ainoastaan 7-8% lopputuotteen hinnasta. Immosen kannattaisi pohtia enemmän, mikä suomalaisessa johtamiskulttuurissa esim. Ruotsalaiseen verrattuna on pielessä.

Niko Palmu

Ruotsin malli onkin ihan pätevä. Siellä yksittäinen työntekijä voi joutua maksamaan vahingonkorvauksia jos rupea laittomaan lakkoon. Ei ihme, että siellä ei laittomia lakkoja paljoa ole.

Antti Kiljavainen

Laittomista lakoista pitää lakkoilijoiden maksaa kulut 100%;sti, niin loppuu se perseellä istuminen.

Käyttäjän SamiVarsell kuva
Sami Varsell

Mitäs kuluja lakosta koituu? Lakkovahditkin toimivat vapaaehtoispohjalta ja jos jotain kuluja tuleekin, niin lakkoilijathan ne maksaa. Niin joo tietysti lakkoilijoille maksettavat lakkoavustukset, mutta lakkoilijathan ne maksaa itse jo nyt.

Juho Aalto
Antti Kiljavainen

Oletko sä ihan vajakki?
Ai ei tule kuluja yrityksille sekä yhteiskunnalle?

#Niin joo tietysti lakkoilijoille maksettavat lakkoavustukset, mutta lakkoilijathan ne maksaa itse jo nyt.#

Nuo maksetaan verovapailla liittojen jäsenmaksuilla. Eli maksajana ovat veronmaksajat.

Käyttäjän SamiVarsell kuva
Sami Varsell Vastaus kommenttiin #19

Mitä ylimääräisiä kuluja yritykselle tulee, kun työntekijät ovat lakossa?

Työntekijä on sitoutunut tekemään työtä palkkaa vastaan ja palkanmaksu lakkaa, kun työntekijä menee lakkoon, joten työnantajalle ei tule mitään kuluja lakosta.

Yrityksen kiinteät kulut tietysti pysyvät lähes ennallaan lakon aikana, mutta lakko ei synnytä kiinteitä kuluja yritykselle, joten lakkolaiset eivät ole vastuussa niistä. Lakon seurauksena myös myyntivoitot jäävät usein pienemmiksi, mutta se ei ole kulu vaan voiton menetys.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin Vastaus kommenttiin #21

Rehellisesti sanottuna, joissakin firmoissa voivat sopimukset asiakkaiden kanssa kyllä lakkoilun vuoksi tulla rikotuiksi, mistä voi aiheutua kustannuksia. Kysymys on kuitenkin siitä, missä määrin tällaisia asioita saa repiä työntekijöiden selkänahasta. Työntekijöiden oikeuksista on huolehdittava niin, että heillä on palkkaan ja työilmapiiriin sopiva motiivi toteuttaa työnantajan liiketoiminnalliset tavoitteet.

Käyttäjän OulaLintula kuva
Oula Lintula Vastaus kommenttiin #22

Työnantaja voi varautua tällaiseen asiaan silloin, kun työehtosopimus ei ole voimassa. Mutta laiton lakkohan tulee juuri siinä tilanteessa, jossa se on voimassa.

Antti Kuru

Kannattaisiko muistaa että ennen laitonta lakkoa on monesti käyty koko neuvotteluskaala läpi ja monesti työnantajapäässäkin on vikaa jos aletaan lakkoilemaan. Se vaan tuntuu monesti unohtuvan ettei aina vika ole työntekijäpäässä, lakko on vaan se viimeinen keino saada EK:n päähän neuvotteluhalukkuutta. Useasti lakot suoritetaan silloin kun ollaan sopimuksettomassa tilassa, mitä sopimuksia silloin rikotaan?

Käyttäjän OulaLintula kuva
Oula Lintula

"Useasti lakot suoritetaan silloin kun ollaan sopimuksettomassa tilassa, mitä sopimuksia silloin rikotaan?"

Kirjoituksen otsikossa puhutaan ainakin nimenomaan laittomista lakoista.

Käyttäjän saramo kuva
Jussi Saramo

Tässä se taas nähdään, että persujen kosketus työelämään on luvattoman heikko. Ikävää, että tätä uusoikeistoa harhautuu niin moni duunarikin äänestämään. Jopa kokoomuksessa ymmärretään paremmin tavallisten ihmisten arkea ja oikeutta puolustaa itseään tarvittaessa sopimuskaudenkin aikana.

Useinhan nämä "laittomat" lakot johtuvat työnantajat oikeasti laittomasta toiminnasta jolla ei ole tekemistä sen kanssa, onko sopimuskausi päällä vai ei.

Käyttäjän aleksierola kuva
Aleksi Erola

Hieno työväen puolue teillä!

Käyttäjän moro kuva
Markku Tyry

Moni duunarikin lienee äänestänyt Immosta.(persu) Luulisin, ettei hän vaalikamppailussaan tuollaisia möläyksiä ole uskaltanut päästää.

Arvoisat Immosta (persu) äänestäneet palkansaajat, unohtakaa tuo kaveri seuraavissa vaaleissa. Hän on teidät pettänyt.

Möläytys-termin on luonut Torsti Äärelä (Ps) joka tarkoitti sillä oman puolueensa möläyttelijöitä.

Käyttäjän OulaLintula kuva
Oula Lintula

Ihan mielenkiinnosta: mitkä puolueet tai minkä puolueiden edustajat sitten ajavat palkansaajien asiaa?

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Paras keino lakkoilun ehkäisyyn on työntekijöiden riittävät oikeudet hyvään työilmapiiriin ja palkkaan. Pistelakot (käytän mieluummin tällaista termiä suoraan työehtosopimuksiin liittymättömille lakoille kuin "laiton lakko") pannaan yleensä toimeen vain erittäin painavista syistä, johtuen juuri siitä, että niissä kansa herkemmin alkaa kysyä työmoraalin ja taustasyiden perään. Tällaisia syitä voivat olla esimerkiksi tieto yllättävistä massairtisanomisista, työsyrjinnän ja kiusaamisen erityisen runsas esiintyminen ja työnantajan välinpitämättömyys siitä tai rakennusalalla suomalaisten tympiintyminen siihen, miten harmaa talous vaikuttaa työntekijöiden asemaan.

Ottaen huomioon, minkä puolueen kansanedustaja tämän blogin kirjoittaja on, pidän tätä kirjoitusta suorastaan järjettömänä, mutta se on tietysti suoraa jatkoa europarlamentaarikko Terhon johtaman Perussuomalaisten talouspoliittisen työryhmän tekeleille.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

"Suomen työrauhasäännökset olisi päivitettävä vastaamaan tämän aikakauden taloudellisia olosuhteita."

Mikä fantastinen "realiteetti" sieltä jälleen löytyi. Taloudelliset olosuhteet määrittelevätkin näemmä työntekijöiden mahdollisia korvauksia tekemättömästä työstä aiheutuvista kustannuksista. Eli korvauksia siitä ettei tehnyt mitään. Todella modernia..

Eikö suunta pitäisi liberaalilla olla aivan toinen vai onko se niin,että tekemättä mitään aiheuttaakin kovia kustannuksia ja syy on aina vain toisella puolella? Ymmärrän toisaalta tämän naiivin ajattelun juuri liberaalilta mikä palvoo sitä mikä eniten häntä vangitsee.

Kansanedustaja siis tunnustautuu uusfeodalismin suosijaksi,mahtavuutta.

Käyttäjän LasseNevalainen kuva
Lasse Nevalainen

Immonen on täysin asiantuntematon, kuten tämmöiset meuhkaajat yleensäkin. 2005 paperiteollisuudessa oli työnantajan järjestämä työsulku, ei työläisten lakko.
Jokainen rehellistä työtä tekevä ihminen tietää, että työpaikoilla työnantaja rikkoo työehtosopimusta, työsopimusmuslakia, työsuojelulakia ym.. tuhansia kertoja päivässä, tästä ne laittomat lakot sikiävät. Työantajan sanktiot ovat niin olemattomat että niiden on varsin turvallista rikkoa säädöksiä.

Käyttäjän perttilaine kuva
Pertti Laine

Sairaanhoitajien ja ahtaajien lakot olivat laillisia lakkoja.

Lakko-oikeus on perusoikeus, eikä siihen tule puuttua. Nk. "laittomien lakkojen" sakkorangaistusten koventaminen tarkoittaisi lakko-oikeuden rajoittamista. Kun katsotaan maailmasta sellaisia maita, joissa lakko-oikeutta ei ole tai se on rajoitettua, ei niissä vallitse erityisen hyvä demokratiakaan tai sananvapaus, jonka ohessa alipalkkaus, lapsi- ja orjatyö.

Irtisanomisista ja lomautuksista aiheutuu vuosittain työntekijöille suuret menetykset; pitäisikö niihinkin säätää sakkorangaistus?

Käyttäjän JuhaniLohikoski kuva
Juhani Lohikoski

"2000-luvun tähän asti suurin työtaistelu oli vuoden 2005 paperiteollisuuden lakko. Tämän lakon seurauksena menetettiin yli 500 000 työpäivää, ja metsäteollisuuden arvion mukaan noin 4 300 ihmistä jäi työttömäksi. Suomalaisen paperiteollisuuden toimintaedellytyksille kyseinen lakko aiheutti peruuttamattomia vaurioita. Monet talousasiantuntijat ovatkin ennustaneet huomattavan osan metsäklusterista jo pysyvästi hävinneen maastamme."

Tässä on menty varsin vahvasti metsään. Paperiliiton lakko kesti tuolloin kaksi päivää, jonka jälkeen työnantajat julistivat monta viikkoa kestäneen työsulun. On ihan turha syyttää, että lakoilla olisi ollut mitään merkitystä metsäteollisuuden uudelleen organisoitumisessa ja tehtaiden lopetuksissa. Nämä päätökset on tehty globaalin kapitalismin hengessä. Ehdotan kansanedustajalle tutustumista tarkemmin lähihistoriaan ennen aloitteiden tekoa.

Käyttäjän hiilinen kuva
Teemu Hiilinen

Kenen leipää syöt, sen lauluja laulat. Itseään työväenpuolueeksi tituleeravan perussuomalaisten kansanedustaja haluaa selvästi rajoittaa suomalaisten työntekijöiden lakko-oikeutta. Perusteissa kansanedustaja joko tietoisesti puhuu muunnteltua totuutta tai on muuten vaan tietämätön Suomen lähihistoriasta. Nyt pitäisi vielä tietää paljonko leipää on Immoselle tarjottu.

Aija Lehtoranta

Yleislakkoon koko suomi että saadaan tälle hulluudelle loppu.En ymmärrä moista aloitetta .Suomessa tavallisella suomalaisella ei ole enää varaa elää.

Toimituksen poiminnat