Olli Immonen Kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu Oulusta

Paisunut julkinen sektori säästökuurille (osa 2)

Kirjoitin jokin aika sitten siitä, kuinka ylipaisunut julkinen sektorimme on ajamassa Suomen perikatoon. Tässä seuraavassa kirjoituksessani käsittelen edelleen samaa aihetta, mutta vain hieman eri näkökulmasta.

Suomen julkisessa taloudenpidossa on tukeuduttu siihen, että velkaantuminen on välttämätöntä ja ongelmat hoituvat talouskasvulla. Suomen talouskehitys on kuitenkin hyvin epävarmalla pohjalla, ja ennusteet lupaavat vielä vuosiksi ainoastaan hidasta talouskasvua. Kituvalla talouskasvulla emme pysty kattamaan kasvavia julkisia menoja tai edes pysäyttämään julkista velkaantumista. Muun muassa väestörakenteen muutos ja ikääntyneiden ihmisten hoito- ja hoivapalveluiden tarpeiden kasvu vaativat jo nyt lisää resursseja.

Tehtyjen virhearvioiden lisäksi finanssikriisin puristuksissa olevan Suomen valtion vuonna 2008 tekemät talouden elvytystoimet suuntautuivat suurelta osin kulutukseen, vaikka elvytys olisi kannattanut kohdistaa kansantalouden investointiluonteiseen rakenteiden ja kilpailukyvyn parantamiseen. Harva edes tietää, mihin nämä ensisijaisesti kulutukseen suunnatut rahat lopulta päätyivät.

Tilastokeskuksen tilastojen mukaan valtiontalous oli vielä ylijäämäinen vuosien 2000–2008 aikana. Kuntatalous on puolestaan ollut alijäämäinen jo vuodesta 2001 lähtien. Toisin kuin on ymmärretty, 2000-luvun alku oli keinotekoista menestystä, ja se on sumentanut päättäjiemme ymmärryksen. Suomen talouteen vaikutti suhteettoman paljon Nokian nousu maailmankorporaatioksi vaurastuttaen ennennäkemättömällä tavalla koko kansantaloutta. Toisaalta muualla maailmassa, kuten Espanjassa ja Yhdysvalloissa, rakennettiin johdannaisvipuihin ja velkaantumiseen perustuvaa kiinteistö- ja finanssikuplaa, joka luonnollisesti puhkesi. Nykyinen lama ei ole poikkeava erityistilanne vaan kivulias paluu normalisoituvaan maailmantalouden aikaan.

2000-luku ei ole ollut Suomessa menestyksellinen johtuen lähinnä tuotantorakenteen heikosta uusiutumiskyvystä. Käynnissä oleva muutos suurteollisuusyhteiskunnasta innovatiiviseksi pien- ja hajateollisuusyhteiskunnaksi sekä palveluyhteiskunnaksi ei ole onnistunut kivuttomasti. Tämä on nähtävissä muun muassa kituvassa metsäteollisuudessa, missä pienemmät toimijat eivät ole täyttäneet hiipuvan suurteollisuuden jättämää aukkoa, vaikka erilaisille puujalosteille olisi rajallisten luonnonvarojen maailmantaloudessa aina kysyntää.

Suomessa globaalitalouden nousulla ja Nokian aallonharjalla surffaamisen luoma vauraus kanavoitui kohtalokkaalla tavalla julkisen sektorin paisuttamiseen, erityisesti ylempien ja kallispalkkaisten hallintovirkamiesten osalta. Näin syntyneitä rakenteita on nyt tuskallista purkaa. Se on kuitenkin välttämätöntä, koska ne ovat syntyneet tilanteessa, missä poikkeuksellinen talouskasvu on nähty ikään kuin normaalina pysyvänä ilmiönä.

Jos haluamme kääntää Suomen talouden jälleen kestävälle pohjalle, on selvää, että menopuoleen on puututtava. Erityisesti julkisen sektorin toimintaa tulee tehostaa merkittävästi. Tarvitsemme muun muassa tehokkaasti toimivat ja ajan haasteisiin vastaavat virastot, jotka tekevät sitä, mitä niiden kuuluukin tehdä.

Pääministeri Jyrki Katainen toi esille näkemyksen, jonka mukaan rahat eivät riitä hyvinvointivaltioon. Tämä on totta, mutta tulee kuitenkin ymmärtää, että rahat voisivat riittää paremmin, mikäli julkisen sektorin toiminta olisi tehokkaammin organisoitua. Rahat eivät riitä siihen, että pidämme verorahoin yllä hyvinvoinnin ympärille kehitettyjä kallispalkkaisten virkamiesten suojatyöpaikkoja.

Kai Tuovinen nosti jokin aika sitten pöydälle kirjoituksessaan Julkissektorin menotalkoita odotellessa Eurostatin tilastoja, joiden mukaan vuonna 2011 Suomen julkisyhteisöjen menot bruttokansantuotteestamme olivat Euroopan maista kolmanneksi suurimmat heti Tanskan ja Ranskan jälkeen. Maamme julkisyhteisöjen menot olivat 54,0 prosenttia bkt:stä, kun taas Tanskan menot olivat 57,9, Ranskan 55,9, Belgian 53,3 ja Ruotsin 51,3 prosenttia maiden kansantuotteesta.

Esimerkkinä julkisen sektorin uusista aluevaltauksista voidaan mainita lisääntyneen humanitaarisen maahanmuuton synnyttämä massiivinen kotouttamisteollisuus. Maahanmuuton varjolla julkiselle sektorille on luotu jatkuvasti lisää erilaisia verorahoitteisia virkoja. Joukosta löytyy monikulttuurisuusasiantuntijaa, maahanmuuttokoordinaattoria, tulkkipalvelukoordinaattoria, asioimistulkkia, kulttuuriluotsia, erityisryhmän linjavastaavaa, päivähoidon maahanmuuttajakoordinaattoria, sopeuttamistyöntekijää, kotoutussihteeriä, monikulttuurisen varhaiskasvatuksen suunnittelijaa ja niin edelleen. Lista on karua luettavaa.

Myös Suomen kaksikielisyyden aiheuttama byrokratiataakka on hirmuinen. Yksi merkittävimmistä syistä kaksikielisyyden ehdottomalle lakkauttamiselle onkin sen aiheuttama massiivinen kustannustaakka julkiselle sektorille. Keinotekoisen kaksikielisyyden ylläpitoon käytetyt rahat ovat luonnollisestikin pois esimerkiksi terveydenhuollosta.

Talousongelmien kanssa painiskeleva Helsingin kaupunki puolestaan pitää myös yllä suurta julkista hallintoa. Tilanne käy ilmi tarkastelemalla esimerkiksi Helsingin sosiaaliviraston eli Hallinto- ja kehittämiskeskuksen alaisuudesta löytyviä ammattinimikkeitä: hallinto- ja kehittämisjohtajia, henkilöstöpäälliköitä, hallintopalvelupäälliköitä, palvelusuhdepäälliköitä, henkilöstöhallintapäälliköitä, johtajia, apulaisjohtajia ja niin edelleen.

Mitä sitten tulisi tehdä, jotta julkinen sektori saataisiin jälleen kestävälle pohjalle? Aivan aluksi voisimme lähteä liikkeelle siitä, että Suomessa asetettaisiin tavoitteeksi julkisen sektorin karsiminen 2000-luvun alun tasolle. Yhteiskunta toimi tuolla konseptilla vähintään yhtä hyvin kuin se toimii tänä päivänä. Julkinen sektori on paisunut huolestuttavaa vauhtia koko 2000-luvun ajan.

Toiseksi joku riippumaton instanssi voisi teettää selvityksen julkisen sektorin koon paisumisesta sekä erilaisten julkishallinnollisten virkojen ja palveluiden tarpeellisuudesta. Moni virka voi olla jo pahasti vanhentunut, mutta virkojen lakkauttaminen ja irtisanomiset on tehty vaikeiksi. Lisäksi tulisi selvittää, miten korkeassa asemassa olevien virkamiesten ja byrokraattien omat edut vaikuttavat politiikkaan: ajavatko he aidosti kansakuntamme yleistä etua vai omaa etuaan. Kaikki selvitystyöhön käytetty raha todennäköisesti maksaisi itsensä takaisin moninkertaisesti. Kolmanneksi voisimme harkita perustettavaksi sellaisen hallinnollisen elimen, jonka tehtävänä olisi ainoastaan turhuuksien ja tehottomuuden kartoittaminen sekä niiden karsiminen julkiselta sektorilta. Tähänkin elimeen käytetty raha todennäköisesti maksaisi itsensä takaisin moninkertaisesti. Tällaisen 'suojatyöpaikkojen karsimiselimen' toiminnassa voitaisiin käyttää hyväksi hallinnon läpinäkyvyyttä ja osallistavaa demokratiaa. Suomessa tulisi siis tuoda avoimemmin esiin, mihin kaikkiin virkoihin verorahoja käytetään, jotta kansalaiset voisivat paremmin arvioida sitä, mitkä virat heidän mielestään ovat säilyttämisen arvoisia ja missä asioissa voitaisiin toimia tehokkaammin. Mikäli kansalaiset keksisivät erilaisia keinoja tehostaa ja säästää, ne voitaisiin antaa ’karsimiselimen’ arvioitaviksi. Uskon, että asioihin perehtyneiden veronmaksajien neuvoja kuuntelemalla julkinen sektori saisi toimintaansa kummasti lisäpotkua. Holtittoman verorahojen tuhlauksen yksi merkittävä syy on se, etteivät veronmaksajat tiedä, mihin kaikkeen heidän rahojaan tuhlataan.

Myös jatkuva erilaisen lainsäädännön ja siitä syntyvän byrokratian lisääntyminen on ongelma. Poliittisten päättäjien olisi ymmärrettävä paremmin yhteys lisääntyvän lainsäädännön ja julkisen sektorin paisumisen välillä. Moni laki on säädetty aikana, jolloin sillä oli vielä merkitys. Aikojen saatossa merkitys on ehkä kadonnut, mutta laki on jäänyt elämään, jos kukaan ei ole lähtenyt sitä erikseen poistamaan. Kaikkien lakien toimiminen ja niiden toteutuminen edellyttää kallista valvontaa, viranomaisia ja byrokratiaa. ’Karsimiselimen’ olisikin järkevää käydä läpi myös erilaisia lakeja ja asetuksia sekä pohtia lainsäädännön ajanmukaisuutta.

Julkisella sektorilla työskentelee 27 prosenttia Suomen työvoimasta: kuntien palveluksessa 500 000 ja valtiolla 150 000 henkeä. Voidaan yksinkertaistetusti ajatella, että julkisella sektorilla työskentelee tasan niin monta ylimääräistä henkilöä kuin valtion ja kuntien budjetit ovat euromääräisesti alijäämäisiä. Huomiota tulee kiinnittää henkilöstömäärän lisäksi kuitenkin erityisesti kallispalkkaisten ylempien virkamiesten määrän kasvuun valtion tehtävissä. Heidän määränsä on noussut peräti 60 prosentilla vuoden 2000 jälkeen. Missä näkyy tulos?

Samaan aikaan myös julkisella sektorilla työskentelevien palkkoja on nostettu reilusti talouskasvua ja inflaatiota nopeammin.[1][2] Sen sijaan yksityisellä sektorilla työskenteleville verokertymän tuottajille maksetaan matalampaa palkkaa verorahoitteisella julkisella sektorilla työskenteleviin nähden. Työntekijöiden määrän lisääntyminen ja palkkojen kasvu julkisella sektorilla tällaisessa taloudellisessa tilanteessa on kansantalouden kestävyyden kannalta toimimaton yhtälö. On myös syytä ottaa huomioon, että julkiselle sektorille haalittu työvoima on tällöin pois tuottavan yksityisen sektorin käytöstä. Mielestäni Suomelle ei yksinkertaisesti jää muuta vaihtoehtoa kuin karsia virkamiesten määrää sekä leikata asteittain heidän palkkojaan ja jäädyttää ne kestävälle tasolle.

 

(Tulen julkaisemaan usean kirjoituksen sarjan, jossa pureudun laajemmin sekä samalla yksityiskohtaisemmin Suomen ongelmiin ja selviytymisvaihtoehtoihin.)

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

37Suosittele

37 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (72 kommenttia)

Keijo Räävi

En ole kirjastossa käynyt 20 vuoteen joten sen ainakin voi lakkauttaa. Tulee hurjat säästöt.

Juhani Putkinen

Kirjasto on tarpeellinen, mutta sen rönsyt voi karsia.

Ei siellä tarvitse olla esimerkiksi videoita lainattavana.

Käyttäjän penttivahasarja kuva
Pentti Vähäsarja

Juhani, Pysyköön videot hyllyissään,sotakirjallisuus sitä vastoin voisi kirjastoista poistua,niin ja videoista tietysti Tuntemton Sotilas joutaa kiikuttaa kirpputorille. Ja on kirjastoissa musiikkiakin tarjolla,ja jopa marssimusiikkia.

Ei sellainen peli vetele että joku yksittäinen henkilö ryhtyy laatimaan koko yhteiskuntaa koskevia palveluja omiin muotteihinsa sopiviksi,entä jos minä vaadin että kaikissa uimahallaissa pitää syvyyden olla sellainen että voin uida "käsipohjaa",ja että muut uimatyylit on kiellettävä kerettiläisinä

Juhani Putkinen Vastaus kommenttiin #101

Niitä "yhteiskunnan palveluita" on pakko karsia - meillä EI ole niihin varaa. Minä kerroin esimerkin millaisia palveluita minun mielestäni ei saa karsia ja esimerkin millaisista voisi tinkiä.

Käyttäjän penttivahasarja kuva
Pentti Vähäsarja Vastaus kommenttiin #102

Jaa,ja minä voisin esittää että varusmispalvelusta supistetaan rankalla kädellä,typeriä puolustusmenoja leikattava säälittä.. Mutta se malli jota nyt ilmeisesti ajat on tie jonka päässä on koko kirjastolaitoksen alasajo,siis muiden kuin muutamien pääkirjastojen osalta..joko kirjastot on ja kehittyvät ja tuottavat palveluja joille löytyy käyttäjiä,niin kauan se toimii,kun palvelu ei täytä asiakaskunnan tarpeita se on hyödytön..

Erityisesti minua järkyttää se että olisit riistämässä vähävaraiselta lapselta ja/tai vanhukselta mahdollisuuden katsoa jokin videotallenne,..se voi olla savupirtissä ainoa jouluinen tunnalmantuoja kun kirjastosta on käyty noutamassa Kauneimmat Joululaulut,.

Ja jos tarkastellaan Kirjastojen aineistohankintaa niin hyvin äkkiä käy selväksi että lastenkirjallisuus on hyvin voimakkaasti yliedustettuna,suomessa lie noin miljoona alle 15 vuotiasta mutta kirjasto osoittaa tuolle poppoolle 42% aineistohankinnoistaan,positiivista syrjintää..?
http://www.skr.fi/default.asp?docId=19012

Mutta suunpieksentää aina riittää,milloin sinä olet viimeksi lahjoittanut kirjastolle esim. kirjoja? äänitteitä? vai heitätkö nuo sinulle tarpeettomiksi jääneet teokset roskiin?

Juhani Putkinen Vastaus kommenttiin #108

Olen lahjoittanut kirjastoille (monikossa) kirjoja, mutta nyt ei ole kysymys minun tekemisistä, vaan siitä että julkisen sektorin menot ovat kestämättömän suuret. Meillä EI ole varaa niihin, vaan joudutaan tekemään leikkauksia byrokratian lisäksi myös palveluihin.

Käyttäjän penttivahasarja kuva
Pentti Vähäsarja Vastaus kommenttiin #111

No niin,olet näemmä ihan kelpo kansalainen,kirjastolle tehty pienikin kirjalahja on kunnioitettava teko.
Ja nyt päästäänkin siihen että jos ihmisiä kannustettaisi viemään niin uudehkoja kirjojaan kuin musaa,videoita kirjastoon lahjoituksina niin säästyisi aineistonhankinnassa varoja,eikä toimintoja tarvitsisi välttämättä leikata kuten esitit..tuon edellisin viestini linkin perusteella voisi heittää stetsonista että jos jokainen perhe lahjoittaisi yhden kirja/video/cd olisi se jo todella merkittävä panostus..

Samuli Mikkola

Kirjasto on ehdottomasti erittäin tarpeellinen.

Käyttäjän reijokallinen kuva
Reijo Kallinen

Uskottava kommentti! Mitäpä sitä terve persu kirjastolla tekee. Luulisi vain vähemmän.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Kirjastoa tarvitaan. Se on palvelukykyisempi kuin koskaan aiemmin on ollut ja tuottavampi kuin useimmat muut palveluyksiköt missään julkisessa instansissa.

Tapio Niemi

Valtio rahoittaa kannattamattomia maatalousyrityksiä 3.5 miljardilla vodessa. Säästön voisi kohdentaa terveydenhuoltoon.

Juhani Putkinen

Huoltovarmuudesta on kuitenkin huolehdittava tavalla tai toisella. Ellei ole omaa maataloustuotantoa, niin sitten pitää olla valtavat varastot ulkomailta ostettua - ei sekään ole halpaa lystiä.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Huoltovarmuus turvattaneen parhaiten liittymällä Natoon. Maataloustuista säästyneillä rahoilla voitaisiin mm. ostaa aseita armeijalle.

Käyttäjän jumminoma kuva
jukka makinen

Huoltovarmuus menetettiin jo kymmeniä vuosia sitten viimeisten työhevosten mukana.

Juhani Putkinen Vastaus kommenttiin #97

Huoltovarmuutta ei suinkaan ole vielä menetetty elintarvikkeiden osalta. Suomessa on edelleen maatiloja, peltoja, navettoja, maanviljelijöitä, traktoreita, varastoitu polttoainetta traktoreita varten, siemenviljaa, jne.

Käyttäjän Tkope kuva
Tommi Jalava

Maatalousyritykset kannattavat, jos niiden halutaan kannattavan. Politiikan keinoin siitä on tehty kannattamatonta. Tuo 3,5 miljardia valuu s- ja k-korporaatioiden taskuun, eli valtion tulisi rokottaa ko. kauppajättejä, sallia vapaa kilpailu ja antaa ihmisten käydä vapaasti kauppaa. Silloin ei tukiaisiakaan tarvittaisi.

Käyttäjän Keijo Lindgren kuva
Keijo Lindgren

Miksi heti keksit uuden menon keksimällesi säästölle?

Käyttäjän seppopmuurinen kuva
Seppo Muurinen

Osuit asian ytimeen - byrokratian - kalleudesta kuin osittaisesta vaikeudesta,etenkin ylempitasoisiin virkamiehiin että heidän jopa huimiin palkkoihinsa ja edm.henkilöstökasvulukuihin,joka todella on kasvanut huimasti.
Tarvitaanko todella niitä kaikkia - ei varmaankaan.

Nyt todella kipeästi kaivataan käytännössä panostusta niin terveys kuin sosiaalipuolelle.Ollaan siinä pisteessä nykymenolla että tännekin kaivataan kehitysyhteistyövarantoja :
Ettei vaan unohdu oman maamme todelliset kipupisteet !

Unohtamatta omavaraisuuttamme ruuan tuottamisen suhteenkaan !

Ari Lotvonen

Silloin kun päästiin lukiosta, ei työvoimatoimiston virkailijasta ollut.

Sitten mentiin armeijaan.

Sitten kun päästiin armeijasta, sitten oli työvoimatoimiston virkailijasta, se järjesti työpaikan Pyhäkosken voimalaitoksen konekorjaamolle hiakkapuhaltamaan.

Siellä sitä yksi kesä oltiin, seuraava kesä piirrustuskonttorilla ja kolmas kesä piirivalvomossa.

Tapio Rautavaara - Neljän Tuulen Tiellä 1965:
http://www.youtube.com/watch?v=mIeKzow_6Cs

Graham Parker & The Rumour-I'm Gonna Tear Your Play House Down, Live 1978
http://www.youtube.com/watch?v=85U-b3qCL6E

///

Olli on Oulun kovia poikia.

Käyttäjän HeikkiHyyr kuva
Heikki Hyyrö

>Voidaan yksinkertaistetusti ajatella, että julkisella
>sektorilla työskentelee tasan niin monta ylimääräistä
>henkilöä kuin valtion ja kuntien budjetit ovat
>euromääräisesti alijäämäisiä.

Tämä todella on erikoinen yksinkertaistus. Lienet varsin hyvin tietoinen siitä, että työvoimakustannukset muodostavat vain pienen osan valtion menoista (vuonna 2004 valtion menoista 14%). Vaikka valtio irtisanoisi jokaikisen työntekijänsä (niin eduskuntineen, presidentteineen, puolustusvoimineen kuin virkamiehineen jne. päivineen), ei valtion budjetti asettuisi tasapainoon.

Veronmaksajien keskusliiton sivulla (http://www.veronmaksajat.fi/fi-FI/tutkimuksetjatil...) kerrotaan mm. että 43% julkisista menoista kuluu sosiaaliturvaan. Osuuksiltaan seuraavaksi suurimmat menoerät olivat terveydenhuolto 14% ja koulutus 12%.

Toki varsinkin ns. poliittisiin järjettömän hyväpalkkaisiin palkkiovirkoihin tulisi saada kohtuutta, mutta kokonaiskuvan kannalta leikkaukset on pakko kohdistaa pääosin johonkin muualle, jos tavoitteena on saada aikaan hiemankin merkittävämpiä säästöjä. Tämä onkin mielenkiintoinen testi Perussuomalaisten poliittiselle uskottavuudelle: uskaltaako puolue missään vaiheessa ehdottaa esimerkiksi sosiaaliturvan tehostamista/leikkaamista vai mennäänkö jatkossakin SDP:mäisellä rahanjakolinjalla. En väheksy sosiaaliturvan tärkeyttä mutta siitä ei pääse mihinkään, että kun Suomen julkinen talous jatkanee kurjistumistaan ainakin seuraavat 5 vuotta (Aasia-vetoinen globaalin talouden uusjako ei liene mikään nopeasti ohimenevä ilmiö), on jossain vaiheessa pakko ottaa tämä julkisen sektorin selvästi suurinkin menoerä tarkasteluun. Mikä mahtaa olla kansanedustaja Immosen näkemys siitä, miten kyseiset leikkaukset tulisi aikanaan toteuttaa? Mistä/keneltä leikataan? Tavoitteenahan kuitenkin tulisi olla, ettei kaikkein heikoimmilla olevilta vedetä mattoa alta.

Toki Perussuomalaiset ovat ehdottaneet vaihtoehtoisiksi leikkauskohteiksi esim. kehitysapua ja pakkoruotsin poistamista, mutta ensinmainittukaan ei kuitenkaan vielä riitä (vaikka miljardi onkin paljon rahaa) ja jälkimmäisen tuomat lyhyen aikavälin kulusäästöt ovat melko epämääräisiä (pikemminkin uskoisin, että pakkoruotsin poisto aluksi lisää menoja).

anna eino

Tietenkin remontti pitää aloittaa räikeimmistä menoista, vaikka niiden osuus ei kokonaisuuden kannalta olisi merkittävän suuri. Jos presidentin palkkio laitetaan verolle ja Ylen pääjohtajan 25 000 euron kk-palkka puolitetaan tai VRn johtajan 50 000 euron kuukausipalkka leikataan neljännekseen, nuo korjaukset antavat signaalin, että hallitus on tosissaan vaatiessaan julkisen hallinnon saattamista kohtuullisiin mittoihin. Vasta kun noita leikkauksia on toteutettu, kansa voi hyväksyä pienempien palkkojen tai etujen leikkauksia.
Pakkoruotsin tuputtaminen Itä-Suomessa ja koko maassa joka ikinen vuosi jokaikiselle nuorelle korkeakouluja myöten on järjetön kustannuserä. Jos siihen satsatut rahat suunnattaisiin muiden oppiaineiden opiskeluun tai tutkimukseen ja tuotekehittelyyn, siitä koituisi pikkuhiljaa tuntuvaa hyötyä koko kansantaloudelle, saataisiin aikaan uutta tärkeää osaamista, innovaatioita, uusia yrityksiä, verotuloja, talouskasvua.

Käyttäjän reijokallinen kuva
Reijo Kallinen

"Pakkoruotsin tuputtaminen Itä-Suomessa ja koko maassa joka ikinen vuosi jokaikiselle nuorelle korkeakouluja myöten on järjetön kustannuserä."
Jos ruotsinkielen puhuminen ja opettaminen lopetetaan, niin paljonko sillä säästetään? Olisiko tuosta mitään kuluja?
Huomautan myös, että VR:n ja Ylen johdon palkkoja ei makseta ns. valtion budjetista. Tasavallan presidentin palkkio ja presidenttien eläkkeet yms. maksetaan valtion varoista. Aivan samoin kuin edustaja Immosenkin palkka ja kulukorvaukset.

anna eino Vastaus kommenttiin #31

Yhteisistä julkisista varoista Yle ja VR pidetään pystyssä, eikö totta.

Koulujen opetusresurssit ovat myös yhteistä julkista rahaa ja pakkoruotsin osuus lohkaistaan tuosta potista.

Käyttäjän reijokallinen kuva
Reijo Kallinen Vastaus kommenttiin #48

Yle pidettiin yllä aiemmin lupamaksuilla. Tämän vuoden alussa se korvattiin Yle-verolla. Se tarkoittaa, että Yle saa korvamerkittyä rahaa toimintaansa, mutta se ei tarkoita, että Ylen pääjohtaja saa palkkansa valtion budjetista.
VR hankkii tulonsa matkalipuista ja rahtimaksuista. Etkö tätä tiennyt?
Rautateiden rakentaminen on sitten toinen asia. Siitä vastaa Ratahallintokeskus. Annan Einolle linkin josta voi päivittää tietonsa.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ratahallintokeskus
Olisi suotavaa, että keskusteluun osallistuva omaisi edes alkeelliset tiedot.

Elias Paatos

Oletko siis sitä mieltä, että valtio- ja kunnallishallinnolle ei kannata tehdä yhtään mitään koska sillä ei voi ratkaista kaikkia Suomen ongelmia? Millehän sitten saisi tehdä jotakin?

Surkeasti hoidettu julkinen sektori on kuitenkin taho joka ei tuota mitään hyvinvointia, vaan ainoastaan kuluttaa sitä. Se tarkoittaa sitä, että muualta joudutaan säästämään vielä enemmän, sieltä missä säästäminen aiheuttaa merkittäviä heikennyksiä kansalaisille (pl. uutta työtä etsivät virkamiehet).

Jari Tuomoja

Heikki H:n kirjoituksessa oli se totuus mikä on taustalla joten jatketaan sitä kirjoitusta.

Suomessa 43% julkisista menoista sosiaaliturvaan. Toisin sanoen YLIKALLIISIIN vuokra-asuntoihin. Suomen vuokrataso on yleisesti ottaen hirvittävä verrattuna muihin maihin. Toisin sanoen useita prosentteja valuu tuosta rahasta rikkaiden taskuihin eli niiden jotka omistavat vuokra-asuntoja (sijoittajat ja organisaatiot). Pääkaupunkiseudulla kuuluisin lienee SATO. SATOn tulos on rakennettu pitkälti yhteiskunnalta kerätyistä verorahoista.

Toinen on ruoka. S-Ryhmä ja Kesko ylläpitävät keinotekoisesti kallista järjestelmää. Järjettömät kauppapalatsit rakennetaan ylikalliin ruoan KATTEELLA. Kesko ja SOK ovat monesti kehuneet kuinka heidän rakennusprojekteja vastaan ei oteta lainaa ollenkaan. Heillä on siis hyvät katteet. Köyhillä ei ole varaa tehdä muuta kuin maksaa vuokrat ja ostaa ruoat sekä maksaa järjettömät sähkölaskut (joissa raha valuu energiayhtiöiden kassaan).

Sinne menevät suurin osa noista sosiaaliturvan rahoista. Säästöjä saadaan siis helposti: PALJON asuntotuotantoa (paljon töitä siis rakennusalan ihmisille ja alihankkijoille => lisää verorahoja) => vuokrataso laskee. Ihmisillä jää rahaa muihin hankintoihin kun vuokrat laskevat => ALV kertymät lisääntyvät sekä kulutus lisääntyy yleensäkin => lisää töitä ihmisille.

Rikkaat ehkä kärsivät ja isot yhtiöt kuten SATO, mutta kilpailun pitääkin olla tiukkaa. Nykyisin asuntovuokrauksessa poimitaan vain rusinoita pullista enää.

Terveydenhuollon tehokkuus taas on vitsi. Jos hommat tehtäisiin kerralla kuntoon, niin se lisäisi tuottavuutta kun ihmiset olisi joko työkykyisiä tai sitten oikeasti työkyvyttömiä. Työkyvyttömyyden aikainen havannointi voi vielä palauttaa ihmisen takaisin työkykyiseksi vaikka koulutuksen kautta. Nykyisin ihminen on hautaan asti täysin hyödytön yhteiskunnalle ja se lisää sosiaaliturvan menoja.

Sitten on velkajärjestelyt ja saneeraukset. Nykyinen 15-20 vuotta on täysin järjetön. Monet eivät ikinä pysty maksamaan velkojaan pois, mutta heidät pidetään yhteiskunnan tuella pois työelämästä. Velkoja maksuun verotuksen yhteydessä vaikka 3-4 vuotta (koska voudin virasto on täysin tehoton organisaation tuottoihin nähden). Sen jälkeen takaisin tuottavaksi tuotannontekijäksi yhteiskuntaan.

Ehkä noilla eväillä voisi saada lisää tuottavuutta sekä oikeita säästöjä? Mutta Suomi tekee juuri päinvastoin ja sitten ihmetellään. Esimerkiksi itse vuokrasin erään todella suuren metropolin sydämestä asunnon HALVEMMALLA kuin Helsingistä olisin saanut alle 15km päässä keskustasta. Se kertoo mistä?

Käyttäjän kaituovinen kuva
Kai Tuovinen

Viimeisen neljän viime vuoden aikana työpaikkoja on kadonnut esimerkiksi teollisuudesta 60 000, kun samanaikaisesti julkissektori on kasvattanut työntekijämääräänsä puolella tästä määrästä. Myös tehdyt palkkaratkaisut ovat lisänneet menoja enemmän valtiolla kuin yksityisellä sektorilla.

Sen sijaan että kevennettäisiin hallintokoneistoa virkoineen, niin nyt säästetään silmänlumeeksi vasta virkamiesten toimitiloista. Tällä saatu säästö on reilu puoli promillea (30 milj. euroa/v) valtion tulo- ja menoarvion summasta. Näpertely siis jatkuu. Varsinaiseen ongelmaan ei haluta puuttua kuin aivan viimeisen pakon edessä. Päällekkäisvirkoja ja -toimintoja vähemmäksi siis.

Käyttäjän kaituovinen kuva
Kai Tuovinen

Tilastokeskuksen kansantalouden tilinpidon mukaan julkissektorin työllisyys on nyt nelinkertainen 1950-luvun alkuun verrattuna, kun yksityissektori vastaavasti työllistää nyt himpun sitä aikaa vähemmän.

Vuonna 2009 julkisyhteisöjen hallinnointiin käytetyistä palkkamenoista yleishallinnon osuus oli jo liki kolme neljäsosaa (74 %!). Hallintopalvelut elinkeinoelämälle veivät noin 8 %:a, terveydenhuollolle noin 5 %, sosiaalipalveluille alle 5 %:a, koulutuspalveluidenhallinto alle 3 %:a ja muille loput noin 6 %:a. Yleishallinnointi imee meidät kuiviin.

Yleishallinto vie jo liki 2,5-kertaisesti sen, mitä vievät puolustus sekä yleinen järjestys ja turvallisuus yhteensä. Mutta varuskuntia, liikkuvia poliiseja vain lakkautetaan ja sairaanhoidosta sekä opetuksesta säästöjä haetaan - ei hallinnoinnista. Vastikään ehdoteltiin jo ”naapurikyttäysjärjestelmiä” paikkaamaan poliisitointa. Tässä maassa pian kaikki työt hoidetaan talkootyönä. Mutta ei hallinnointia.

Julkisyhteisöjen työvoiman kehitys on ollut voimakkaasti nouseva jo yli puolen vuosisadan ajan ja nousu jatkuu. Eläkemenoissa myös kuntien eläkkeet ovat olleet hyvässä kasvussa.

Suomen julkisen sektorin menot suhteessa bkt:hen ovat kasvaneet EU-17-maita rivakammin, kasvuvauhti on ohittanut myös Ruotsin.

Taha Islam

Karsitaan kaikki. Säästöä syntyy roimasti.

Miika Laurila

Kirjoittajan kannattaisi kiinnittää huomiota lähteiden tarkistukseen. Toisin kuin Immonen kirjoittaa, hieman tuoreampien tietojen mukaan kuntien palveluksessa työskentelee 422 000 ja valtiolla 85 000 henkeä. Valitettavasti näin merkittävällä tavalla poikkeavat luvut vievät pohjaa koko kirjoitukselta. Immosen kirjoituksessa esitetyt luvut ovat näiden osalta näköjään peräisin wikipediasta ja vuodelta 2006.

http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/...

http://www.kunnat.net/fi/kunnat/toiminta/kuntien-h...

Jari Söderholm

Tuosta taitaa kuitenkin puuttua valtion erilaisten liikelaitosten henkilökunta tai yliopistot ja vastaavan tyyppiset lukuisat organisaatiot joiden toiminnan valtio kuitenkin rahoittaa.

Myöskin maahanmuuttoon liittyvä toiminta taitaa olla osin siten että vaikka valtio toimii maksajana näiden toimintojen henkilöstömäärät eivät näy noissa linkittämissäsi henkilöstömäärissä.

Käyttäjän HeikkiHyyr kuva
Heikki Hyyrö

Jep, tässä on hieman tilastokikkailun makua. Ote ylempänä linkitetystä lähteestä "Valtion henkilöstötilinpäätös 2011":

"Henkilöstön määrä on vähentynyt vuoden 1985 213 256 henkilöstä vuoden 2011 85 072 henkilöön (Kuvio 1). Tästä noin 128 000 henkilön (60 prosentin) vähennyksestä valtaosa on seurausta virastojen ja laitosten liikelaitostamisesta, yhtiöittämisestä ja kunnallistamisesta. Viimeisimpänä suurempana muutoksena oli yliopistojen siirtyminen valtion budjettitalouden ulkopuolelle vuoden 2010 alussa."

Käyttäjän kaituovinen kuva
Kai Tuovinen Vastaus kommenttiin #28

Silti yliopistotkin lasketaan edelleenkin kuuluvaksi julkiseen sektoriin siis valtion tilinpidollisesti, vaikka siellä säätiöpohjaista yliopistoakin jo löytyy. Valtio kuitenkin edelleen tilittää suuren summan yliopistojen budjettiin joka vuosi..

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Kallispalkkaiset byrokraatit voivat kiillottaa kilpeään yhtymällä kuorolaulantaan vaikkapa kestävän kehityksen, innovaatioiden ja luovuuden lisäämisen tärkeydestä.

Petri Haapa

Veronmaksajien rahoja kuluu turhaan mm. siihen, että joka niemeen ja notkoon on perustettu yliopisto, kun Suomen kokoiseen maahan riittäisivät yliopistot Helsinkiin, Turkuun ja Tampereelle - korkeintaan.

Käyttäjän HeikkiHyyr kuva
Heikki Hyyrö

Ellei nyt ajatuksesi ole syrjäyttää merkittävää osaa yliopisto-opiskelijoista, niin jotain muuta koulutusta "ylimääräiseksi" laskemiesi yliopistojen opiskelijoille tulisi tarjota. Tämä syö aika paljon sitä laskennallista säästöä, mitä syrjempien seutujen yliopistojen lakkauttamisesta kuviteltaisiin saatavan.

Valtakunnallisesti vuotuiset kustannukset per opiskelija ovat yliopistossa luokkaa 12800 euroa, ammattikoulutuksessa 10100 euroa ja AMK:ssa 6900 euroa. Yliopiston osuus vaikuttaa korkealta, mutta se sisältää myös tutkimusmenot (joista merkittävä osa on ulkopuolista eli ei suoraan valtion budjetista sellaisenaan tulevaa rahoitusta; ilmeisesti tästä 12800 summasta n. 30% eli lähes 4000 euroa on ulkopuolista rahoitusta). Lähde: http://www.stat.fi/til/kotal/2010/kotal_2010_2012-...

Kyllä koulutuspolitiikan pitää perustua siihen, millaista koulutusta suomalaisille oikeasti kannattaa tarjota, eikä epämääräisiin näkemyksiin siitä, montako yliopistoa Suomen kokoiseen maahan muka "oikeasti" mahtuu. Hyvätasoinen tieteellinen tutkimus on selvästi vaativampaa kuin hyvätasoinen yliopistotason opetus. Suomesta ei löytyne rahkeita kovinkaan monen oikeasti hyvätasoisen tutkimusvetoisen yliopiston ylläpitoon, mutta hyvätasoista yliopistotasoista opetusta pystytään järjestämään laajemminkin. Alati kehittyvässä/teknistyvässä maailmassa perustietämyksen taso ja laajuus nousee koko ajan, jonka vuoksi perinteisesti jossain määrin "yliopistotasoiseksi" koetun opintoaineksen opetukselle on laajaa kysyntää.

Petri Haapa

Onko se ihan poissuljettu asia, että lakkautettavien yliopistojen opiskelijat siirtyisivät yliopistopaikkakunnille? Tulevat opiskelija pyrkisivät sitten suoraan opiskelemaan em. yliopistoihin. Perustamalla yliopistoja periferiaan ei ole tehty koulutus- vaan aluepolitiikkaa.

Käyttäjän HeikkiHyyr kuva
Heikki Hyyrö Vastaus kommenttiin #109

Mitä vikaa on tämänkaltaisessa aluepolitiikassa? Vain hieman yli neljäsosa suomalaisista asuu pääkaupunkiseudulla, Turussa tai Tampereella. Siitä lienee selvästi näyttöä, että yliopiston olemassaolo on sijaintipaikkakuntansa ympäristöseudun elinkeinoelämän yms. kannalta hyvinkin piristävä asia. Olisi hieman outoa, jos demokraattisessa valtiossa harrastettaisiin koulutuspolitiikkaa selvästi yhden neljäsosan etuja painottaen.

Tosin aluepoliittisen näkökulman sivuuttaenkin tosiasia lienee se, ettei tuollainen keskittäminen olisi kovinkaan järkevää edes putkinäköisessä säästömielessä. Eivät yliopistot voi vastaanottaa opiskelijoita määräänsä enempää ilman että kulut alkavat kasvaa opiskelijamäärän kasvun kanssa. Jättisäästöt jäisivat toiveuniksi.

Petri Haapa Vastaus kommenttiin #112

Se raja, jonka eteläpuolella asuu puolet suomalaisista kulkee tällä hetkellä suurin piirtein Lahden tienoilla. Ensi vuonna raja on taas kilometrin verran etelämpänä

Petri Haapa Vastaus kommenttiin #112

Suomessa ihmiset asuvat ihan liian laajalla alueella. Asukastiheys on niin pieni, ettei se ole missään mielessä tehokasta. On ylellisyyttä saada asua jossain Pohjois-Karjalassa ja saada samoja palveluja kuin rintamailla.

Kari Perälä

Julkisella puolella suurimmat menoerät ovat koulutus ja sosiaaliturva ja terveyspalvelut. Ne vievät valtaosan menoista.

Ehkä nopein säästää miljardeja on peruskoulu ja lukio. Luokkien koot ovat nyt 15 - 25 oppilasta. Jos luokkien koot olisivat 40 tai jopa 50 (kuten ennen), säästyisi miljardeja. Kielten opetusta voi radikaalisti vähentää: ruotsi ja Dublinin murre lopetettaisiin. Myös lukuvuosien lyhentäminen on hyvä säästökohde. Jos kesäloma olisi 1.5 - 30.9, tulsisi siitäkin miljardisäästöt.

Ei jonkun ulkomaankoordinaattorin toimen lopettaminen juuri auta. Tarvitaan järeämpiä toimia.

Uskon, että pelkästää koulusäästöillä saataisiin säästöt aikaan.

Petri Haapa

Opetusmenetelmät ovat hiukkasen muuttuneet ja olla siirrytty jo 70-luvulla rinnakkaiskoulujärjestelmästä yhtenäiskoulujärjestelmään, mikä tarkoittaa sitä, että yhtenäiskoulujärjestelmässä opetetaan koko ikäluokalle samat asiat. Luokka on siis siinäkin suhteessa heterogeenisempi kuin ennen.

Käyttäjän reijokallinen kuva
Reijo Kallinen

On toisaalta virkistävää saada lukea kivikautisia asenteita täynnä olevia kirjoitelmia, kute Kari Perälän sanarieskaa.

Peruskoulu on ollut yksi eniten tasa-arvoistava tekijä maassamme. Se on voimavara jolla yhteiskuntaa on rakennettu. Peruskoulun ongelma on se mitä Perälä vaatii.
Luokkayhteiskunnan paluuta näyttää Perälä vaativan. Rehellinen kirjoitus! Harva kokoomuslainenkaan kirjoittaa noin.

Artturi Noitalahti

Tätä samaa aihetta on käsitellyt varsin ansiokkaasti myös Kauppalehden Olli Herrala omassa blogissaan. Kannattaa tutustua myös kommentoijien herkullisiin esimerkkeihin byrokratiamme kukkasista.

http://olliherrala.blogit.kauppalehti.fi/blog/29209

Minulla tulee mieleen heti muutama säästökohde. Onkohan kukaan laskenut, miten paljon Suomessa tuhlataan siihen, kun melkein koko ikäluokka joka vuosi käy lukion. Kaikkien puupäiden, joilla ei ole aikomusta eikä tietenkään myöskään mahdollisuutta päästä yliopistoon, pitää kuitenkin saada se valkolakki. Järkyttävää tuhlausta. Kyllä niitä Esson baarin pöytiä kelpaa pyyhkimään ilman ylioppilastutkintoakin. Paitsi että turha koulutus maksaa, niin nämä lukion penkeillä luuhaajat ovat poissa työelämästä turhan koulutuksensa ajan.

Muitakin säästökohteita löytyy. Ilmatieteen laitos, Suomen ympäristökeskus ja Ympäristöministeriö voitaisiin heti lakkauttaa.

Jukka Palo

Suomen ympäristöministeriön voisi liittää kustannustehokkaaksi tulosyksiköksi maa- ja metsätalousministeriöön. Näin soiden ja metsien miehillä olisi synergiaa keskenään. Ministeriötä voisi nimittää alkutuotanto- tai luonnonvaraministeriöksi.

Jatkotuotannon puolella tämä järkeistäminen suoritettiin, kun kauppa- ja teollisuusminiteriöön liitettiin pätevä ja ahkera demarilaitos, työministeri.

TEM:ssä kaikki on timminä, kun sosialidemokraattinen ahkeruus ja kokoomuslainen pätevyys jauhavat Sammon tavoin hyvinvointia pimeään Pohjolaan.

Kyllä kaksipäinen kotka, kuten Vapaavuori-Ihalainen, on aina parempi kuin kaksi varista erillään.

Elias Paatos

Yleissivistys on toivottavaa, koska myös puupäät saavat äänestää.

Käyttäjän reijokallinen kuva
Reijo Kallinen

Artturi Noitalahti (hauska nimimerkki) kirjoittaa vahvaa tekstiä jonka vain asiantuntemattomuus voi teettää.
Hän tuo säästökohteen koska "Suomessa tuhlataan siihen, kun melkein koko ikäluokka joka vuosi käy lukion." Väite on yksinkertaisesti väärä. Meillä on oppivelvollisuus joka alkaa seitsemän vuotiaana ja päättyy 16 ikäisenä. Tätä ajanjaksoa kutsutaan peruskouluksi.

Noitalahdelle tiedoksi, tämän jälkeen voi valita joko ammatillisen koulun tai lukion välillä. Nykyään on mahdollista suorittaa lukio myös ammatillisen koulun ohella. Mainittakoon, että ministeri Virkkunen ei ole kirjoittanut ylioppilaaksi, mutta lisensiaatin tutkinto on plakkarissa.
Ylioppilastutkinnon suoritta n. 35000 nuorta vuosittain. Määrä on laskussa.

Ammatillisia opintoja suoritti 20.1.2010 144628 oppilasta. Lukuun sisältyy myös Hevosopiston 256 oppilasta. Suosittelen tätä Noitalahdelle, kun miehen jutut ovat tuota kuuluisan hevosmiesten tietotoimiston tasoa!

Artturi Noitalahdelle ja muille persujen peesaajille sopii ilmeisesti vain ja ainoastaan se, että lapset oppivat lukemaan ja kirjoittamaan. Tämän jälkeen, siis alle kymmenvuotiaina voi sitten mennä pyyhkimään Esson baarin pöytiä.
Tällä mallilla saadaan vähennettyä Aimo Remeksen perään kuuluttamaa opettajien palkkoihin puuttumista.

Ari-Pekka Jantunen

Halvat virkamiehet ne vasta kalliiksi kansalaisille tulevatkin; katsokaa vaikka Venajaa ja Kreikkaa. Ja kaikista vahingollisin on ahkera ja tyhma - oli se sitten poliitikko tai virkamies.

Jukka Palo

Teemu Kammoselle provisiopalkkainen pysäköinninvalvoja oli tulla kalliimmaksi kuin laiskanpulskea Helsingin kaupungin viranhaltija.

Se, että osa halvoista virkamiehistä tulee kalliiksi, ei ole varma perustelu sille, että pitäisi olla paljon hyväpalkkaisia virkamiehiä, joiden palkat on maksettava valtionvelalla naapurin piikkiin.

Sisäinen devalvaatio myös virkapalkoissa tekee hyvää. Jos Suomessa voi elää 800 eurolla kuukaudesa niin varmaan Suomessa selviää hengissä myös 3 800 euron palkallakin.

Ensimmäinen, jonka palkkaa voisi sopeuttaa EMU-kuntoon on tuplasti tienaava Juhana Vartiainen, jonka olisi suonut pysyvän Ruotsissa, jolla on varaa häneen.

Jouni Nordman

Itse laittaisin Nokian Elopin tapasia johtajia joka ikiseen ministeriö, jotka todella laittaisivat ministeriöt tuloskuntoon. Katsoisivat samalla hyvin tarkasti mitkä palvelut olisivat valtion ja kuntien järjestettävä, loput antaisivat yksityisten hoidettaviksi.
Tällä saataisii valtion ja kuntien järjestelmiin läpinäkyvyyttä ja joustavaa toiminta.

Käyttäjän HeikkiHyyr kuva
Heikki Hyyrö

Ei tosin ole poissuljettua, että Elop jäisi historiaan Nokian viimeisenä toimitusjohtajana. Tai ehkä Nokia jää jollain tavalla aina elämään, vaikka sen toiminnot pilkottaisiinkin.

Käyttäjän tuomosalovaara kuva
Tuomo Salovaara

"Myös Suomen kaksikielisyyden aiheuttama byrokratiataakka on hirmuinen.Yksi merkittävimmistä syistä kaksikielisyyden ehdottomalle lakkauttamiselle onkin sen aiheuttama massiivinen kustannustaakka julkiselle sektorille. Keinotekoisen kaksikielisyyden ylläpitämiseen käytetyt rahat ovat luonnollisestikin pois esimerkiksi terveydenhuollosta."

Tuossa tulikin paras perustelu Suomen muuttamiseksi virallisesti yksikieliseksi.

Käyttäjän MarkoMSalo kuva
Marko Salo

Suomen hallintokoneistossa on kieltämättä paljon korjattavaa. Kunnilla esimerkiksi on noin 535 lakisääteistä tehtävää joten vaikka on kuinka paljon kunta uudistusta vastaan niin tämän höteikön tarkistaminen on askel oikeaan suuntaan. Askel askeleelta vähennetään yhteiskunnan vastuita eri asioista. Taiteen, kulttuurin ja urheilun tukeminen alkaa olemaan kyseenalaista kun nuo kaikki kolme alaa alkaa olemaan jo niin lähellä liiketoimintaa. Liikuntaa ja kulttuurin harrastetoimintaa voikin tukea senkin edestä kun ne maksaa terveyspuolella itsensä takaisin.
Suomessa on satoja kuntia ja alin palkka taitaa kunnanpomoilla olla 50 000 euroa vuodessa. Kun pienin kunnankoko on noin 1000 henkeä voikin kysyä onko tuon kokoisella kunnalla muuta tekemistä kuin kerätä verot kunnan johtajan palkkaan?
Samalla tästä yhteiskunnasta on tehty valittaja yhteiskunta. Suurinpiirtein jokaisesta kielteisestä päätöksestä tunnutaan tekevän valitus ja taas yhteiskunnan rahoja palaa. Mutta kai jaettu vitutus on aina mukavampaa kuin realismi. Odottelen mielenkiinnolla koska siirrymme tässäkin asiassa Amerikkalaiseen tapaan missä oikeudenkäynnit on kohta isoin teollisuuden ala. Kuinkakohan paljon yhteiskunta säästäisi rahaa jos olisi yhteinen tietopankki mistä löytyisi helposti valitukset ja niihin aikaan saadut päätökset. 10 % tiputuksella säästyisi jo senkin sivuston kulut edellyttäen ettei samkat kaverit ole suunnittelemassa sitä kuin tulevaa potilastietojärjestelmää.

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

Hyvä.
Järkevää pohdintaa.

Käyttäjän jaakkokuusisto kuva
Jaakko Kuusisto

Henkilö, joka ei näe säätiöiden toiminnan arvokkuutta, on vieraantunut todellisuudesta. Säätiöiden verollepano olisi todennäköisesti suurin mahdollinen toimenpide Suomen henkisen pääoman köyhdyttämiseksi.

Jarmo Makkonen

Sinänsä erikoista ettei tästä priorisoinnista haluta käydä keskustelua. Esimerkiksi kysymys oopperan ja terveyskeskuksen tarpeellisuudesta on kai aika oleellien kun yhteistä rahaa jaetaan.

Peter Hallberg

Koko ajanhan niistä käydään keskustelua!

Oopperakin kannattaa asettaa järkevään mittaluokkaan:

Vuonna 2011 sosiaalimenot Suomessa olivat n. 56 miljardia euroa. Samaan aikaan oopperaa rahoitettiin julkisista varoista n. 44 miljoonalla eurolla. Oopperan saama julkinen tuki on siis noin kahdeksan prosentin sadasosaa tämän maan sosiaalimenoista.

Ei taida oopperan poistamisella olla suurta vaikutusta terveyskeskusten tilanteelle. Sen sijaan sillä rahalla on suuri merkitys sadoille tuhansille vuosittaisille oopperakävijöille.

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

P.H.>...Oopperan saama julkinen tuki on siis noin kahdeksan prosentin sadasosaa tämän maan sosiaalimenoista....

oooooooooooooo

Sillä kahdeksalla sadasosalla sais 22 000 000 parin euron ratikkalippua tai vaikkapa 4 400 000 kympin punkkupulloa, makkarapaketteja junavaunullisen .... ja mitä nyt kukakin tarvitsee...

No, täytyy kuitenkin laittaa hymiö :-) Eihän tässä kulttuuria pidä vastustaa, mutta tarkkana pitää olla kun niin monessa paikassa on pula rahasta. Vähäosaisia ei ole vähän.
llllllllllllllllllllllll

Jarmo Makkonen

"Koko ajanhan niistä käydään keskustelua!"

No kun ei käydä, asian vierestä kylläkin.

Peter Hallberg Vastaus kommenttiin #72

Tämä tietysti riippuu näkökulmasta. Ainakin omassa työssäni ja tuttavapiirissäni näistä asioista keskustellaan koko ajan. Myös lukemattomia artikkeleita ja pamfletteja on aiheesta kirjoitettu.

Uuden Suomen kaltainen blogialusta on tuskin kattava otos siitä, mistä kaikesta keskustellaan. Se keskustelu, jolla asioihin vaikutetaan, käydään ihan toisaalla. Eräs hyvä puheenvuoro (jonka monesta kohdasta olen itse eri mieltä) löytyy tästä: http://www.tammi.fi/kirjat/-/product/no/9789513153632

Käyttäjän timpuri kuva
Timo Uppala

Hyvä kirjoitus.

"voisimme harkita perustettavaksi sellaisen hallinnollisen elimen, jonka tehtävänä olisi ainoastaan turhuuksien ja tehottomuuden kartoittaminen sekä niiden karsiminen julkiselta sektorilta"

Hallinnollisen elimen pitäisi tosin toimintansa lopuksi lakkauttaa myös oma toimintansa. "Hallinnollinen elin" voisi olla ulkopuolinen yksityissektorin yritys. Tiukka ja tarkka toimeksianto ja aikataulu.

Markku Nieminen

Erinomaista! Jo toinen järkevä kirjoitus tänään <:~O

Käyttäjän RiittaMustonen kuva
Riitta Mustonen

Pakkoruotsisäästövinkkejä

Åbo Akademi yhdistetään Turun yliopistoon. Siitä tehdään ruotsinkielinen osasto. FST:n budjetti vastaamaan ruotsinkielisen väestön osuutta. Nyt osuus on n. 15% YLEN:n budjetista. Kaksikielisyyttä voi hoitaa tulkkien avulla. Kaikkien ei tarvitse osata ruotsia. Ruotsinopettajat muuntokoulutetaan maahanmuuttajien suomenkielen opettajiksi joista on oikeasti pulaa. Heillä on jo pedagoginen koulutus ja suomen kielen taito. Ei vaadi paljon lisäkoulutusta. Eivätkä jää työttömiksi!

Pertti Ilonen

Kenen palkkaa Olli alentaisit ensimmäisenä?

Tai mille ammattiryhmälle ensimmäiseksi annat potkut ensimmäisenä Olli Immonen?

ulf fallenius

80 luvulla 27 virkamiestä valvomassa yhtä yrittäjää,tänä päivänä ei kait mitään tietoa määrästä mutta varmasti tupla.Erittäin kanattava suhdeluku.

Käyttäjän jukkamikkola kuva
Jukka Mikkola

Minä osallistuin näille säästökuureille jo vuonna 2009. Silloin lakkautettiin Merenkulkulaitos, jossa toimin 32 vuotta virkamiehenä. Siinä yhteydessä mm. osa valtakirjavirkamiehistä menetti virkansa. Onneksi ikää oli riittävästi ns. pehmeään laskuun. Sain vielä ”loppusilauksena” valtion virka-ansiomerkin. En mennyt sitä hakemaan, vaan käskin lähettämään sen postissa.

1.1.2010 astui voimaan Laki Merenkulkulaitoksen tuotantotoiminnan muuttamisesta osakeyhtiöiksi. Laissa virkasuhde säädettiin päättyväksi ilman irtisanomista. Lisäksi hallituksen esityksessä eduskunnalle luki sen yksityiskohtaisissa perusteluissa: "virkojen lakkaaminen ja virkasuhteiden päättyminen ei edellyttäisi suostumusta". Näinkin voidaan tehdä valtionhallinnossa.

Heli Hämäläinen

EU:n lainsäädännön soveltaminen on kansallisten viranomaisten tehtävä. Jonkin verran tätä työtä voidaan ulkoistaa niin, että jäsenvaltiot eivät käytä omia virkamiehiä valvontaan vaan esimerkiksi yksityisiä tilintarkastusyhteisöjä.

Jos noita lakeja ei sovelleta oikein, Suomen valtio saa EU:lta julmia sakkoja. Byrokratian ydin ei ole omat lakeja soveltavat virkamiehet vaan tuo Brysselin byrokratiatehdas. Eikä se esim. Price Waterhouse Coopersin tilintarkastaja tai juristi tule yhtään halvemmaksi. Päinvastoin.

Käyttäjän Keijo Lindgren kuva
Keijo Lindgren

Jos ei hyvinvointipalveluja voi suoraan vähentää niin alennetaan toiminnoissa vaatimustasoa.
Pitääkö jokaiseen tehtävään vaatia vähintään maisteritasoa.
Palkkakustanus alenisi ja opiskeluaika lyhenisi.
On aikamoinen ihmisenergiakustannus pitää yllä tasoa väkisin johon eivät verotulot riitä.

Pentti Lahti

Yksi IMF:n ja toinen EKP:n asiantuntija julkaisivat Cambridgen yliopiston sarjassa kirjan "Public Spending in the 20th Century". Sen mukaan julkisen sektorin koko tulee olla välillä 30...35%:ia Bkt:sta. Sen mukaan Suomi oli optimi vuonna 1970 eli 32,5%:ia. Nykyisin se on ylipaisunut kokoon 46,5%:ia. Nuo tutkijat pitävät hyvinä sellaisia palveluja, jotka voidaan mitata rahassa, kuten esim. terveys ja opetus. Mutta, kun nämä on saatu aikaan (esim. meillä jo 1970-luvulla), niin julkinen sektori on vain jatkanut kasvuaan. Ja tämä kasvu ei siis ole rahassa mitattua, vaan perustuvat arvoihin eli ne ovat puolueiden äänestijäiden kaitsemista eli miten vain saa ääniä vaaleissa. Nämä nuo tutkijat ottaisivat pois. Nykyään Australia on 30% ja Irlanti 35%. Nyt näemme, että kun Irlannin julkinen sektori on oikean kokoinen niin se selviää huomattavasta asunto kuplasta ja pankkien tappioista.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Yleisperiaatteena täälläkin näyttäisi olevan, että jokainen on valmis leikkaamaan muiden palkoista, eläkkeistä ja sosiaalietuuksista.

ulf fallenius

Varsinkin kun ei omia etuja ole olenkaan,niinkuin meillä pienyrittäjillä.Olen sitä mieltä että kaikki edut pois jokainen pärjätköön omillaan.33 vuotta kokemusta missä on pitänyt pärjätä itse.

Toimituksen poiminnat