Olli Immonen Kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu Oulusta

Aselupakäytäntöjen yhtenäistämisohjeen kielteiset vaikutukset aseharrastukselle

Ohessa alla tänään (4.10.2012) eduskunnassa jättämäni kirjallinen kysymys ministerin vastattavaksi koskien aselupakäytäntöjen yhtenäistämisohjeen kielteisiä vaikutuksia aseharrastukselle:

 

Aselupakäytäntöjen yhtenäistämisohjeen kielteiset vaikutukset aseharrastukselle

Sisäasiainministeriön ja poliisin lääninjohdon mukaan aselupakäytäntöjen yhtenäistämisohjeen tarkoituksena on yhtenäistää ampuma-aseiden hallussapitolupien lupakäytäntöjä, jotta ne olisivat keskenään samanlaisia kaikissa poliisilaitoksissa. Lupaviranomainen päättää, kenelle myönnetään ampuma-aselaissa luvanvaraiseksi säädettyyn toimintaan lupa. Sisäasiainministeriön ja poliisin lääninjohdon laatiman ohjeen tavoitteena on luvanhakijoiden ja -haltijoiden yhdenvertainen kohtelu sekä ampuma-aseiden väärinkäytön seurausten, kuten ampuma-aserikosten, ennaltaehkäisy.

Aselupakäytäntöjen yhtenäistämisohjetta ollaan uudistamassa vuoden 2012 syksyn aikana. Uudistamissuunnitelmat ovat herättäneet aseharrastajien keskuudessa kiivasta kritiikkiä. Esimerkiksi ampuma-aseiden omistajien oikeusturvaa ja aseiden hallussapito-oikeutta edistävä NRA Kansallinen Kivääriyhdistys ry kritisoi ohjeen neuvovan lupaviranomaisia toimimaan aselain vastaisesti ja pyrkivän ohjaamaan heitä tekemään kielteisiä lupapäätöksiä. Aselupakäytäntöjen yhtenäistämisohjeen tämänhetkinen luonnos estäisi toteutuessaan esimerkiksi hallussapitolupien myöntämisen aselaissa määriteltyyn muu ampuma-ase -luokkaan kuuluville aseille. Aselaki ei kuitenkaan kiellä myöntämästä tähän luokkaan kuuluvien aseiden hallussapitolupia. Tältä osin ohjeluonnoksen voidaankin katsoa olevan ristiriidassa voimassa olevan ampuma-aselain kanssa.

Laajasta harrastajien määrästä ponnistaneiden huippu-urheilijoiden ansiosta Suomelle on kertynyt huomattavan paljon arvokisamitaleita kansainvälisistä ampumaurheilukilpailuista. Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen tilastojen mukaan suomalaisten ampujien menestyminen 2000-luvulla arvokisoissa on ollut erinomaista. Ampumaurheilu onkin ainoa laji, jossa Suomi on voittanut olympiamitaleja kaikissa 2000-luvun olympialaisissa lukuun ottamatta vuoden 2012 kilpailuja. Vuoden 2012 kilpailuissakin suomalaiset ylsivät useassa ampumaurheilulajissa kuitenkin kymmenen parhaan joukkoon. Maailmanmestaruuskilpailuissa suomalaiset ovat 2000-luvulla yltäneet neljässä lajissa vähintään 20 maailmanmestaruuteen. Ylivoimaisesti menestyksekkäin laji on ollut ammunta, jossa mestaruuksia on voitettu 61. Otettaessa huomioon kaikki lajit, joissa käytetään ampuma-asetta, päädytään 76 maailmanmestaruuteen. Tämä 21 prosentin merkittävä osuus suomalaisten saavuttamista maailmanmestaruuksista tarkoittaa joka viidennen MM-mitalin liittyvän ampuma-urheiluun. Vastaavasti Olympiakisoissa sekä MM- ja EM-kisoissa suomalaisten yhteensä voittamista arvokisamitaleista 21 prosenttia tulee ampumaurheilusta. Pelkästään 2000-luvulla näitä arvokisamitaleja on tullut ammunnasta yli 500 kappaletta. Tänä vuonna suomalaiset saavuttivat murskavoiton kivääripracticalin EM-kilpailussa, joissa Suomi sai seitsemän kultamitalia, kaksi hopeaa ja kaksi pronssia. Ampumaurheilu on tuonut Suomeen viimeisen 90 vuoden aikana kaikista eniten arvokisamitaleja.

Muu ampuma-ase -luokkaan määritellään kuuluvaksi kaikki sellaiset aseet, jotka eivät kuulu laissa määriteltyihin asetyyppeihin. Kyseiseen luokkaan kuuluvia ampuma-aseita käytetään muun muassa ampumaurheilussa, joten lupien myöntämättömyys haittaisi oleellisesti ampumaurheilun harrastajia. Reserviläisurheiluliiton ampuma-aseohje on tarkoitettu avuksi sekä harrastajille että viranomaisille. Se vastaa kysymykseen, sopiiko tietty ampuma-ase hyvin johonkin RESUL/RUL/RES ampumaurheilulajiin tai ampumaharjoitteluun. Ohjeen mukaan muu ampuma-aseluokkaan kuuluvat haulikko, kivääri ja pistoolikarbiini soveltuvat hyvin useampaan, yhdestä viiteen, eri ampumaurheilulajiin tai ampumaharjoitteluun. Lisäksi Reserviläisurheiluliiton aikaisempi lausunto voimassaolevaan aselupakäytäntöjen yhtenäistämisohjeeseen käsittelee hallinto-oikeuksien ratkaisujen käyttöä yhtenäistämisohjeessa seuraavasti:

Vakiintuneen oikeuslähdeopin mukaan ylimpien tuomioistuinten ratkaisut, muun muassa KHO:n vuosikirjaratkaisut, omaavat prejudikaattiarvoa. Sen sijaan ensimmäisen asteen tuomioistuinten, kuten hallinto-oikeuksien, ratkaisujen voidaan harvoin katsoa omaavan prejudikaattiarvoa. Heikosti perusteltukin ensimmäisen asteen tuomioistuimen ratkaisu voi olla yksittäistapauksessa oikea, mutta ei sovi prejudikaatiksi. Hallinto-oikeuksien lupa-asioihin antamilla ratkaisuilla ei ole myöskään perinteisessä mielessä oikeusvoimavaikutusta, koska sama asia voidaan saattaa uudella hakemuksella uudelleen vireille lainvoimaisen tuomion sitä estämättä.

Vuosikirjaratkaisussaan KHO:2002:16 on Korkein hallinto-oikeus ottanut kantaa reserviläisammuntaa varten haettuun pistoolikarbiinin hankintalupaan, jonka hakemuksen poliisilaitos oli hylännyt. Vaikka KHO hylkäsi luvanhakijan valituksen tuossa tapauksessa, käy kyseisen ratkaisun perusteluista selvästi ilmi, ettei KHO katsonut mitään asetyyppiä sellaiseksi, johon ei voitaisi myöntää lupaa. Ratkaisunsa perusteluissa KHO piti aseen helppoa muunnettavuutta takaisin sarjatuliaseeksi oleellisena luvan hylkäämisperusteena. Koska KHO painotti juuri kyseisen aseen helppoa muunnettavuutta sarjatulelle, voidaan tästä päätellä, että pelkästään aseen tulivoima ja kivääriä helpompi kätkettävyys eivät olisi estäneet luvan myöntämistä.

Ainoaksi ennakkopäätösarvoa omaavaksi ratkaisuksi kivääriä lyhyempiä reserviläisaseita (”karbiineita”) koskien on mainittu vuosikirjaratkaisu KHO:2002:16, jota ei ole otettu huomioon voimassa olevassa aselupakäytäntöjen yhtenäistämisohjeessa eikä uuden version luonnoksessa.

Ampuma-aseiden hallussapitolupien saamisesta on tehty ja halutaan edelleen tehdä Suomessa yhä vaikeampaa, jolloin laittomien aseiden hankinta on pian helpompaa kuin laillisten. Ampuma-aseiden hallussapitolupia perutaan lisääntyvällä tahdilla, mutta ampuma-aserikokset eivät sen sijaan ole kuitenkaan vähentyneet. Kielteiset lupapäätökset hankaloittavat uusia harrastajia pääsemään tosissaan lajin pariin, kun oma ampuma-aseen hallussapitolupa puuttuu. Voimassa olevia ampuma-aseen hallussapitolupia on Suomessa tällä hetkellä yli 670 000 henkilöllä, ja harrastajia on vielä enemmän, kun lasketaan mukaan lupavapaiden ilma-aseiden harrastajat. Hallussapitolupa on siis joka kuudennella 15 vuotta täyttäneellä.

Ampuma-aseiden hallussapitolupakäytäntöjä tiukennettaessa on unohdettu täysin se, että aseharrastus on yksi maamme suosituimmista harrastuksista, joka muun muassa kehittää koordinaatiokykyä, sosiaalisia taitoja, keskittymistä sekä itsehillintää. Metsästys saa puolestaan ihmiset liikkumaan ja kuntoilemaan luonnossa lapsista aikuisiin. Asealalla on myös työllistävä vaikutus. Tällä hetkellä ankara hallussapitolupaohjeistus kuitenkin hankaloittaa sekä uusia että nykyisiä harrastajia uusimaan lupiaan, joka suoraan vaikuttaa asealalla toimivien yritysten elinvoimaisuuteen.

Poliisin lupahallintoa koskevien ohjeistusten tulee olla samassa linjassa voimassa olevan lainsäädännön kanssa, eikä ohjeistus saa painostaa lupaviranomaisia toimimaan voimassa olevan ampuma-aselain tai Suomen perustuslain vastaisesti. Toisaalta taas ampuma-aselain tulisi jo itsessään olla sellainen, että erilaisilta tulkinnoilta ja lisäohjeilta vältyttäisiin.

Koko mittava aseharrastajien joukko on joutunut valitettavien yksittäisten ampuma-aserikosten vuoksi poliittisten päättäjien ja median demonisoinnin kohteeksi. Täytyisi ymmärtää, että mikään ase ei tee vaarattomasta ihmisestä sen vaarallisempaa, kun taas vaarallisen ihmisen käsissä mikä hyvänsä ase on vaarallinen. Tehtyjen ampuma-aserikosten takana onkin lähes aina muita ongelmia, kuten muun muassa liiallista päihteiden käyttöä sekä erilaisia mielenterveysongelmia.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta aselupakäytäntöjen yhtenäistämisohjeen päivitetty versio tulee olemaan samassa linjassa voimassa olevan ampuma-aselain kanssa ja että esille tuodut aselupakäytäntöjen yhtenäistämisohjeeseen liittyvät epäkohdat saadaan korjatuksi?

 

Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 2012
Olli Immonen /ps.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän MarkkuPerttula kuva
Markku Perttula

Englannin asekielto epäonnistui totaalisesti. Maassa oli jo v.2011 4milj.(pienin vähimmäisarvio) pimeää asetta. Se on Englannin poliisin oma arvio.

Entisestä itä-blokista salakuljetetaan vähintään satoja aseita viikossa Britannian valtaville laittomille asemarkkinoille.
Samaan aikaan Britannian suurkaupunkien köyhillä alueilla diilataan aseita ja huumeita kasvavassa määrin.

Britanniassa on myös erittäin vakava veitsi ja katuväkivalta ongelma.
Vastauksena tähän ovat viranomaiset kiristäneet rangaistuksia lähes drakoniselle tasolle. Se ei ole tehonnut.

Kaikki tämä silmien edessa Eu-maassa, joka kuvitteli ratkaisevansa ongelmansa helpolta näyttävällä keinolla eli käsiaseiden täyskiellolla.
Englannin kielto vei aseet lainkuuliaisilta kansalaisilta ja toi ne kaduilla.

Suomen ei pidä lähteä tälle tielle, vaan laillinen aseharrastus on säilytettävä ja aselain I-vaiheen epäkohdat ja virheellisyydet on poistettava laista.

Pekka Kärkkäinen

Voin taas todeta tässä kertaalleen sen saman, jonka jokainen normijärkevä ihminen on jo tajunnut: hoidetaan tämän pahoinvointivaltion ihmiset ja asiat kuntoon, niin epäonnistuneiden vanhojen puolueiden päättäjien ei tarvitse enää syyttää itse aiheuttamistaan ongelmistaan mekaanisia laitteita.

Käyttäjän MikeSeven kuva
Mike Seven

Tulisi julkisella tasolla kiinnittää huomiota myös siihen että tuo AYO sisältää vakavista asiavirheitä. Ja kun näistä vääristä olettamuksista ryhdytään tekemään johtopäätöksiä ovat nekin täysin vääriä.

Ohjeistuksessa puhutaan lyhytpiipuista kivääreistä ja väitetään niiden olevat epätarkempia kuin pitkäpiippuiset. Sinällään olisi ymmärrettävää tälläinen asetekniikkaa tuntemattoman ihmisen lännenelokuvista saama harhaluulo mutta todellä metsään mennään kun tästä harhakuvitelmasta lähdetään johtamaan sellainen johtopäätös että lyhytpiippuiset aseet eivät sovellu urheiluammuntaan epätarkkuutensa vuoksi.

Väite siitä että pidempi piippu on tarkempi ei pidä laikaan paikkaansa, vaan täysin päinvastoin:
Joka ikinen millimetri piippua jonka luoti joutuu kulkemaan lisää luodin kavitaatiota ja paineen+lämmön aiheuttamaa piipun taipumista jotka vähentävät piipun tarkkuutta. Lyhyempi piippu on jäykempi ja tuottaa vähemmän kavitaatiota luotiin ja näin ollen on tarkempi.

Jokainen asetekniikasta hiemankaan perillä oleva henkilö tietää tämän väärän tiedon olevan peräisin edellisen vuosituhannen alkupuolta jolloin ei ollut käytössä optiikkaa vaan käytettiin pelkästään aseen piipussa kiinni olevia rautatähtäimiä jolloin aseen tarkkuun parani siitä mitä pidempi väli piipun suulla olevan etutähtäimen ja aseen perällä olevan takatähtäimen välillä oli. Nykyään lähes aina käytään optiikkaa sekä moderneissa aseissa eivät rautatähtäimetkään ole kiinnitettyinä piippuun. Ainoa merkitys ASEEN tarkkuuteen on pidemmän piipun tuoman lisäpainon tuoma lisävakaus ammuttaessa ILMAN tukea. Tuelta ammuttaessa tämä lisäpaino ei tuo lisätarkkuutta. Tämäkään tarkkuden parannus ei riipu piipun pituudesta vaan aseen painosta, jos vastaava paino saadaan esim. paksumalla ja jäykemmällä piipulla tai lisäpainolla on ase tarkempi kuin vastaavan painoinen pidempipiippuinen. Ammuntalajeissa joissa aika on tekijä tämä lisäpainon hidastava vaikutus kumoaa lisäpainon tuoman marginaalisen tarkkuuden parannuksen. Pidempi piippu kyllä lisää lähtönopeutta ja aseen kantamaan jolla ei useimmissa ammuntalajeissa ole mitään merkitystä koska ampumamatkat ovat lyhyemänkään piipun kantamaan huomattavasti lyhyempiä. Itse asiassa pidempi piippu siis lisää aseen tulivoimaa eli vaarallisuutta. Siis laatija epäpätevyydellään saa aikaan täysin haluamaansa päinvastaisen tuloksen.

Käyttäjän MarkkuPerttula kuva
Markku Perttula

AOY on täysin epäpätevien ihmisten laatima asenteellinen ohje, joka on aiheuttanut vakavaa vaaraa yleiselle turvallisuudelle.
Se on kumottava mitä pikemmin.

Lasse Kosonen

Hyvien harrastusten vaikeuttaminen ja kiellot eivät muuta kuin lisää pahoinvointia maassamme. Kielteinen asehysteria on toki pääkaupunkiseudulla suurinta. Se että aseita on vain yhteiskunnan valvonta ja turvallisuus henkilöillä (poliisi Armeija) ja rikolliset ei myöskään voi olla demokraattisen oikeusvaltion periaateiden mukaista.

Toimituksen poiminnat